Kokoomuslaisen valtionvarainministerin johdolla tehtyihin laskelmiin nojaavat lupaukset valtiontalouden kohentamiseksi ja 110 000 työpaikan luomiseksi ovat harhaisia. Runsassanaisesti suoritettu esittely lupausten toistoineen sisältää ristiriitaisuutta. Osa ay-edustajista ei ehkä huolella kuunnellut tarjottua yhteiskuntasopimusesittelyä eikä lukenut ajatuksella annettuja papereita.
Eri hallitukset ovat tehneet leikkauksia valtion ja kuntien toimintoihin alentaakseen velanottotarvetta. Nytkin tarjottuun sopimukseen niitä sisältyy. Valtiolla on kuitenkin varaa pienentää tulojaan ja näin lisätä valtion velanottoa yhdellä miljardilla. Tämä tapahtuu lupaamalla alentaa veroja.
Käsittämätöntä on, että ammattiliitot jopa asettavat ehdoksi sopimuksensa pitävyydelle sen, että valtion tuloja pienennetään. Mikä ohjaa liittojen johtajien mieltä näin ristiriitaiseen vaateen esittämisessä? Ei ainakaan solidaarisuus. Miksi valtionvarainministeri antaa pääministerille moiset taloustiedot?
Hallitus lupaa alentaa veroja tiettyjen ehtojen täyttyessä. Kyse on silloin valtion tuloveron alentamisesta. Ratkaisu olisi jälleen kerran raaka sivallus pienituloisten elinehtoihin. Kaikki alle 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevat jäävät veronalennuksen ulkopuolelle. Heidän tulonsa on niin alhaiset, ettei niistä mene valtionveroa.
Vain hyvätuloiset saavat siis veronalennuksen. Näin hallitus ja enemmistö ammattiliitoista rankaisisivat yli neljäsosaa tulonsaajista, joiden joukossa varmasti on liittojen jäseniäkin. Heihin kohdistuvat jo nykyisetkin leikkaukset raskaimmin.
Minä häpeän, että joudun kirjoittamaan tämän entisessä hyvinvointi-Suomessa.
Tarjolla oleva yhteiskuntasopimus ei koskaan luo uusia työpaikkoja edes niin monta kuin entisiä katoaa kansalaisten ostovoiman huvetessa. Lupaus yli sadastatuhannesta työpaikasta on harhaa.
Yhteiskuntasopimus ei olekaan valtiontalouden eikä vientiedellytyksen pelastustoimi. Se on pelkästään elinkeinoelämän voitontavoittelua ja ylikansallisten yritysten toiminnan parantamista niiden vallatessa maamme talouselämää.
Oikea yhteiskuntasopimus edellyttää kuluttajahintojen alentamista silloin kun palkkoja alennetaan. Halpeneehan työn hinta näidenkin tuotteiden osalta, joten hintojen pitää laskea kuten vientituotteidenkin hinnan. Silloin maamme kustannustaso laskee ja samalla vientiedellytykset paranevat kohisten. Maamme inflaatio jää kilpailijamaita alhaisemmaksi, mikä on ratkaiseva etu. Hintasulku on jälleen otettava käyttöön.