Valtaosa SOSTEn Sosiaalibarometrin vastaajista pitää Kela-siirtoa oikeana ratkaisuna. Sosiaalietuuksien alikäytön uskotaan vähenevän, koska kynnys hakea tukea pienenee, ja ihmiset saavat nykyistä varmemmin ne etuudet, joihin heillä on oikeus. Osa vastaajista uskoo, että Kelassa on helpompaa ja vähemmän leimaavaa asioida kuin sosiaalitoimistossa.
Kriittisimmin siirtoon suhtautuvat asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät, mutta heistäkin yli 70 prosenttia kannattaa ratkaisua.
Siirron arvellaan hyödyttävän valtaosaa asiakkaista. Siitä hyötyvät ne, joilla ei ole monimutkaisia ongelmia ja jotka osaavat käyttää sähköisiä palveluita. Toisaalta siirron pelätään heikentävän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta. Vastaajat ovat huolissaan muun muassa syrjäytyneiden nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmisten palvelujen saannista. Näillä väestöryhmillä on lähtökohtaisesti suurin riski jäädä ilman tarvittavia sosiaalietuuksia.
– Toimeentulotuen Kela-siirto on viisas päätös. Se antaa mahdollisuuden toimeenpanna toimeentulotuki huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja samaan aikaan ehkä jopa parantaa etuuksien yhteensovittamista, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Kiukas sanoo alikäytön vähenemisen antavan useammalle mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään.
– Toivottavasti kunnat käyttävät vapautuneet henkilöresurssit ennaltaehkäisevään lastensuojelu- ja perhetyöhön, sillä voitaisiin saada aikaan suuri säästö melko nopeasti.
Pelkona putoaminen kahden luukun väliin
Monilla tuen tarpeeseen johtaa ensisijaisten etuuksien, kuten työttömän peruspäivärahan riittämättömyys. Kela hoitaa myös näiden etuuksien maksatuksen. Toimeentulotuen siirron Kelaan odotetaan helpottavan asiakkaiden etuuksien saantia: sama viranomainen katsoo läpi koko tilanteen ja myöntää kaikki tuet, johon ihmisellä on oikeus.
Kyselyyn vastanneet katsovat, että siirtoa puoltavat Kelan tehokkaat tietojärjestelmät. Kelan vastaajat uskovat Kelan hoitavan perustoimeentulotuen käsittelyn pääosin hyvin ja laadukkaasti. Sosiaalityöntekijöitä askarruttaa esimerkiksi Kelan kyky hoitaa kiireelliset tukipäätökset ja antaa asiakkaille riittävästi henkilökohtaista apua.
Jotkut vastaajat pelkäävät, että asiakkaat putoavat kahden palveluluukun väliin. Osa vastaajista on huolissaan Kelan byrokraattisuudesta ja joustamattomuudesta. Lisäksi sosiaalityöntekijöitä mietityttää, ohjataanko asiakkaat sosiaalityön palveluihin, jos heillä on muutakin kuin taloudellisen avun tarvetta.
– SOSTEn tutkimus antaa Kelalle ja kunnille lisää eväitä reagoida toimeentulotuen siirtoon liittyviin ongelmiin ja ratkaista ne yhdessä. Kelalle tutkimus kertoo useita viestejä: vaikka sähköinen asiointi koetaan myönteisenä kehityksenä, pelätään, että sen lisääntyessä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat jäävät jalkoihin, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta sanoo.
Kelan johtavan tutkijan Minna Ylikännön mukaan huolta kannetaan myös siitä, että kiireelliset toimeentulotukipäätökset viivästyisivät ja henkilökohtainen palvelu, ohjaus sekä palvelutarpeen arviointi heikkenisivät.
Mikkola lupaa Kelan ottavan nämä huolenaiheet huomioon siirtoa valmistellessaan.
Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Muutos yhtenäistää tuen myöntämisperusteet, jolloin eri kunnissa asuvia ihmisiä kohdellaan vastaisuudessa entistä yhdenvertaisemmin. Vuonna 2014 perustoimeentulotukea sai 234 000 kotitaloutta.