KU: SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, kirjoitit tällä viikolla Bluesky-alustalla valtiovarainministeriön jatkavan kuopan kaivamista. Viestisi liittyi valtiovarainministeriön hallitukselle tekemiin laskelmin. Mitä tarkoitat kuopan kaivamisella?
Valtiovarainministeriö on selvästi tehnyt virheen yliarvioimalla veronkevennysten itserahoitusasteen. Virheen myöntämisen ja korjaamisen sijaan ministeriö selittelee ratkaisuaan tavalla, joka kaivaa ministeriötä entistä syvempään uskottavuuskuoppaan.
Ministeriö selittää tutkimuskirjallisuudesta poikkeavaa itserahoitusastetta yhteisöveroon liittymättömien reformien väitetyillä vaikutuksilla. Tällainen on hyvin poikkeuksellista, melkein kuin perustelisi jälkiruuaksi syödyn jäätelön terveysvaikutuksia sillä, että pääruoaksi syöty kala on terveellistä.
Näin ei tietenkään pitäisi tehdä, vaan toimenpiteiden vaikutukset pitäisi arvioida erikseen eikä sotkea niitä toisiinsa. Näiden muiden toimien hyödyistä julkiselle taloudelle ei ole myöskään esitetty sellaista tutkimusnäyttöä, jota ministeriö yleensä edellyttää vaikutusarvioidensa pohjaksi.
KU:Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja on sanonut, etteivät sen laskelmat ole virheellisiä. Mikä selittää näkemyserojanne?
Ministeriön alkuperäisessä muistiossa kiisteltyä laskelmaa oli käytetty perusteluna yhteisöveroalen itserahoitusasteelle, eikä 60 prosentin itserahoitusasteelle edes ollut mitään muuta selkeää lähdettä. Nyt ministeriö selittää, että teksti oli muotoilut harhaanjohtavasti eikä laskelma oikeasti liity veroalen itserahoitusasteeseen, ja on sattumaa, että laskelman tulos on samat 60 prosenttia kuin ministeriön käyttämä oletus veronkevennyksen itserahoitusasteesta.
No, vaikea tietysti ulkopuolelta sanoa mitä ministeriö oli laskelmallaan yrittänyt tarkoittaa, eli oliko kyseessä ajatus- vai kirjoitusvirhe, mutta jonkinlainen virhe selvästi oli kyseessä, kun ministeriö näki tarpeelliseksi korjata muistiota. Joka tapauksessa olennaista on se, että ministeriön johtopäätökset itserahoitusasteessa ovat räikeässä ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden ja tutkijoiden konsensusnäkemyksen kanssa.
Johtopäätökset poikkeavat myös siitä, mitä valtiovarainministeriö itse arvioi vain muutama kuukausi sitten julkisuudessa ja kasvutyöryhmälle.
KU: Mitä valtiovarainministeriön pitäisi nyt oikein tehdä?
Valtiovarainministeriön pitäisi myöntää virheensä ja korjata arvio dynaamisista vaikutuksista realistisemmalle tasolle. Realistinen tietopohja on edellytys hyvälle talouspoliittiselle päätöksenteolle.
Virheiden korjaaminen on myös ministeriön oman uskottavuuden palauttamisen kannalta välttämätöntä. Sen lisäksi olisi hyvä, että ministeriö avaisi julkisuuteen, miksi arvio muodostui niin optimistiseksi.
Tällainen onnettomuussyytutkinta on tärkeää, jotta vastaavilta virheiltä vältytään tulevaisuudessa. Suomalainen talouspoliittinen keskustelu perustuu hyvin pitkälti valtiovarainministeriön lukuihin, joten on hyvin ongelmallista, jos luottamus ministeriön arvioihin tai puolueettomuuteen horjuu.