Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä arvioi, että pääministeri Petteri Orpon johtama oikeistohallitus on väärällä tiellä purkaessaan yritysten ympäristö- ja ihmisoikeusvastuuta.
– Hallitus tekee karhunpalveluksen vastuullisille suomalaisille yrityksille, kun se lisää oikeudellista epävarmuutta ja sääntely-ympäristön epäjohdonmukaisuutta, hän sanoo.
– Tällä tavoin haitataan vihreään siirtymään vaaditun vakaan investointiympäristön aikaansaamista ja vesitetään ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevat vaatimukset, Kivelä sanoo.
Suomen kannan muutos on törkeää ilmasto-, ympäristö- ja vastuullisuustyön kannalta.
Kivelä jätti yhdessä sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa eriävän mielipiteen suuren valiokunnan mietintöön yritysten vastuullisuusvaatimuksista.
Euroopan komissio julkisti helmikuun lopulla lainsäädäntöpaketin, jolla heikennetään vasta vuosi sitten voimaan tulleita yritysten kestävyys- ja vastuullisuusvaatimuksia. Eduskunta asettui tänään perjantaina tukemaan hallituksen kantaa, joka on komission heikennyksiä puoltava.
Kivelän mukaan hallitus on tehnyt selittämättömän U-käännöksen asettumalla kannattamaan tässä Omnibus-paketissa ehdotettuja heikennyksiä EU:n kestävyys- ja vastuullisuusvaatimuksiin, vaikka se vielä viime vuoden tammikuussa katsoi aiempien vaatimusten menneen läpi juuri sellaisina kuin Suomi halusi.
Kestävyys- ja vastuullisuuslainsäädännön purkamista perustellaan yritysten hallinnollisen taakan keventämisellä. Muutoksilla muun muassa rajataan yritysten niin kutsuttua huolellisuusvelvoitetta vain suoriin liikekumppaneihin, vaikka toimitusketjujen suurimmat ympäristö- ja ihmisoikeusriskit sijaitsevat niiden alkupäässä, kuten kaakaoviljelmillä tai kuparikaivoksilla EU:n ulkopuolella.
– Yritysten huolellisuusvelvoitteen rajaaminen poistaa täysin mahdollisuuden puuttua niihin ongelmiin, joiden takia yritysvastuudirektiivi ylipäätään laadittiin, Kivelä sanoo.
Komissio heikentää myös kestävyysraportointivelvoitteita. Se sulkee raportointivaatimusten ulkopuolelle noin 80 prosenttia yrityksistä, joilla olisi aiemmin ollut velvollisuus raportoida. Myös yritystoiminnan haitallisten vaikutusten uhrien mahdollisuutta saada oikeutta jäsenmaiden kansallisista tuomioistuimista kavennetaan.
– Suomen kannan muutos on törkeää ilmasto-, ympäristö- ja vastuullisuustyön kannalta. Direktiivin vaikuttavuus romutetaan täysin. Tämä on iso askel taaksepäin ilmasto- ja ympäristötavoitteidemme saavuttamisen ja ihmisoikeuksien globaalin toteutumisen kannalta, Kivelä sanoo.