Viime syksynä YK:ssa hyväksyttiin kauaskantoiset kestävän kehityksen tavoitteet. Niihin kuuluu äitikuolleisuuden suitsiminen kehitysmaissa, mutta rikkaat maat, Suomi kärkipäässä, leikkaavat nyt tukeaan YK:n väestörahastolta Unfpalta.
Kehitysavun leikkauksia perustellaan Euroopassa pakolaisvirroista aiheutuvilla kuluilla. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat politiikan lyhytnäköisyydestä: mitä kehnommiksi terveys- ja muut olot kehitysmaissa päästetään, sitä enemmän väkeä pyrkii liikkeelle.
Lisääntymisterveys ja perhesuunnittelu ovat Unfpan keskeisiä toimialoja. Sen suurimmat tukijat ovat perinteisesti olleet Ruotsi, Norja, Hollanti, Tanska ja Suomi. Ne ovat tänä vuonna leikanneet tukeaan noin 125 miljoonaa euroa.
Muiden leikkaukset jäivät alle 20 prosenttiin, mutta Suomi rouhaisi avustaan 37 prosenttia: 54 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan.
Saavutukset vaarassa
Unfpa on parantanut naisten ja tyttöjen asemaa alentamalla äitikuolleisuutta ja parantamalla synnytysten turvallisuutta. Se on edistänyt ehkäisyä ja vähentänyt ei-toivottuja raskauksia, nostanut avioitumisikää sekä torjunut aidsia, listaa Unfpan entinen varapääjohtaja Purnima Mane.
– Unfpan rahoituksen vähentämisellä on traagisia seurauksia. Se estää tulevaa kehitystä ja vaarantaa tähänastisia saavutuksia, Mane varoittaa.
Jo 20 vuotta sitten Kairon väestökokouksessa luvattiin kaikille seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut. Rahoituksessa on kuitenkin pihistelty, ja siksi äitikuolleisuus jatkuu paikoin hälyttävän suurena, sanoo Maria Jose Alcala, joka johtaa väestö- ja kehityskokouksen sihteeristöä.
– Siitä on kuitenkin kosolti näyttöä, miten sijoitukset naisten terveyteen ja oikeuksiin tuovat kustannussäästöjä ja vauhdittavat kehitystä kaikin puolin, hän jatkaa.
Eriarvoisuuden mittari
Alcalan mukaan äitikuolleisuus toimii eriarvoisuuden mittarina. Henkensä menettävät useimmiten köyhät tytöt ja naiset, jotka ovat muutenkin yhteiskunnan sukupuolisen syrjinnän kohteina.
Unfpan mukaan maailmassa on noin 222 miljoonaa naista, jotka altistuvat ei-toivotuille raskauksille, koska perhesuunnittelun palvelut eivät tavoita heitä.
YK:n tavoitteena on vähentää äitikuolemien määrä alle 70:een 100 000:ta synnytystä kohden vuoteen 2030 mennessä. Nyt suhdeluku on maailmassa keskimäärin 216 ja Suomessa alle 5.
125 miljoonan euron rahoitusvaje iskee Unfpan perustoimintoihin eri puolilla maailmaa, viestintäjohtaja Arthur Erken sanoo. Korvaavaa rahoitusta etsitään kuumeisesti yksityiseltä sektorilta.
– Pakolaisuuden ja konfliktien syiden juuriminen köyhistä maista edellyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen turvaamista kaikissa oloissa. Se on pysyvä sijoitus kehitykseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen maailmassa, Malesiassa toimivan naistutkimuskeskus Arrowin johtaja Sivananthi Thanenthiran muistuttaa.
Äitikuolleisuus lähes puolittui
Naisten synnytyskuolemien määrä maailmassa laski 44 prosenttia vuosina 1990–2015. Vuonna 2015 raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin menehtyi 303 000 naista, kun vuonna 1990 luku oli 532 000.
Maailmassa kuolee nyt 216 äitiä 100 000:ta synnytystä kohden. Kaksi kolmesta äitikuolemasta tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suomi kuuluu niiden kymmenen maan joukkoon, joissa kuolee alle 5 äitiä 100 000:sta.
YK:n tavoitteena on nyt painaa äitikuolemien suhdeluku alle 70:een 100 000:ta synnytystä kohti vuoteen 2030 mennessä.
uutiskirje 
