Saksan talousministeri ja varaliittokansleri Sigmar Gabriel sanoi viime viikolla Rostockin messujen Venäjä-päivänä, että ”eristäminen ei ole aina hyödyllistä”.
Gabriel edustaa sosiaalidemokraatteja (SPD) kuten myös ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier, joka haluaisi ottaa Venäjän takaisin G7-ryhmään.
Saksalainen Der Spiegel -lehti kirjoitti tällä viikolla, ettei kyse ole enää vain demareista, vaan liittokansleri Angela Merkelin hallitus on kulissien takana jo pitkään valmistellut suunnitelmia Venäjä-pakotteiden asteittaisesta lieventämisestä.
Länsimaiden virallinen tiukka linja vahvistettiin viimeksi Japanin G7-huippukokouksessa viime viikolla. Sen mukaan Venäjän on täytettävä kaikki Minskin sopimuksessa asetetut Ukrainaan liittyvät vaatimukset, ennen kuin pakotteet voidaan poistaa.
Der Spiegelin mukaan Saksa suunnittelee nyt lähestymistapaa, jossa Venäjän ”edistyminen” palkittaisiin lieventämällä sanktioita asteittain.
Vaalit koetinkivenä
Koetinkivenä olisi vapaiden ja kansainvälisesti tarkkailtujen paikallisvaalien järjestäminen kapinallisten hallussaan pitämillä alueilla Itä-Ukrainassa.
Tämän vastineeksi voitaisiin purkaa venäläisten kansanedustajien matkustusrajoituksia. Samoin voitaisiin lyhentää kuudesta kuukaudesta kolmeen sanktioiden jatkamisen arviointiväliä.
Sen sijaan talouspakotteiden purkamiseen vaalit eivät vielä riittäisi.
Der Spiegelin mukaan Saksan huolena on, ettei EU:n yhtenäisyys pakotepolitiikassa välttämättä kestä – Saksa ei halua syntyvän vaikutelmaa, että Vladimir Putin pystyy jakamaan EU:n.
Sanktioiden jatkamisesta on päätettävä yksimielisesti, ja seuraavan kerran ne ovat liipasimella jo tässä kuussa.
Pakotteita on äänekkäästi arvostellut Unkari, mutta niitä kohtaan on esitetty korkean tason epäilyksiä myös muun muassa Itävallassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa ja Portugalissa.
Esimerkiksi Italian pääministeriä Matteo Renziä kismittää, että Italian talous kärsii, mutta Saksa vetää kaikessa rauhassa Itämerellä uutta kaasuputkea Venäjältä.
Kompromissi rakenteilla
Pakotteiden lieventämistä vastustavat Yhdysvallat sekä EU:ssa Puola, Britannia ja Baltian maat. Mutta Der Spiegelin mukaan rakenteilla on kompromissi, jossa Puola ja baltit hyväksyisivät sanktioiden asteittaisen lieventämisen, jos Nato sijoittaa niihin edelleen lisää joukkoja.
Lehden mukaan Saksassa huomautetaan, ettei kaikki Ukrainassa ole vain Venäjästä kiinni. Itä-Ukrainan paikallisvaaleja ei voi järjestää, ennen kuin Ukraina hyväksyy uuden vaalilain.
Der Spiegel kirjoittaa, että Arseni Jatsenjukin eroaminen huhtikuussa Ukrainan pääministerin paikalta voi helpottaa tilannetta. Jos vaalilaki saataisiin aikaiseksi kesäkuun aikana ja Itä-Ukrainan vaalit pidettyä, saattaisi pakotteiden purkaminen alkaa jo syksyllä.
Lehden mukaan lännen ongelmana on, ettei saa antaa vaikutelmaa, että Krimin liittäminen Venäjään olisi hyväksytty.
uutiskirje 
