KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ukraina yrittää säätää historiaa laeilla

Maidan-kumouksen aikaan tammikuussa 2014 Stepan Banderan kuva koristi kapinallisten päämajaa.

Maidan-kumouksen aikaan tammikuussa 2014 Stepan Banderan kuva koristi kapinallisten päämajaa. Kuva: Wikimedia/spoilt.exile

Peter Lodenius
30.7.2016 14.00

Pintaa syvemmältä

Länsi-Ukrainassa vaikuttaneet kansallismieliset liikkeet ONU ja UPA ovat olleet huonossa maineessa paitsi Itä-Ukrainassa, myös Puolassa ja Venäjällä. Syy on lähinnä niiden väkivaltainen historia.

Presidentti Viktor Juštšenko pyrki vuonna 2010 parantamaan liikkeiden mainetta julistamalla ONU:n johtajan Stepan Banderan ja UPA:n komentajan Roman Šuhevytšin Ukrainan sankareiksi ja perustamalla Kansallisen muistin instituutin (UINM). Hänen seuraajansa Viktor Janukovytš perui sankarijulistukset, mutta instituutti jäi toimimaan ja sai Maidanin vallankumouksen jälkeen johtajakseen nuoren historiantutkijan Volodymyr Viatrovytšin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Viatrovytšilla on vakaa käsitys toisten kansojen pahuudesta.

Tämä Lvivissä koulutuksensa saanut tutkija oli jo ehtinyt toimia sekä yksityisten perustamassa vastaavassa järjestössä (TsDVR) että Ukrainan salaisen poliisin (SBU) arkistossa. Kansallisen muistin instituutissa hän ryhtyi heti toimiin tämän muistin muokkaamiseksi, muun muassa panemalla alulle suuren lainsäädäntöprojektin, joka tuotti tulosta 9.4.2015 parlamentin hyväksyessä neljän lain nipun. Niillä säädetään varsin pitkälle, mitä mieltä pitää olla Ukrainan 1900-luvun historiasta ja mitä siitä ei saa sanoa julkisesti.

Lainsäädäntöä ei edeltänyt minkäänlainen julkinen keskustelu. Myöskään parlamentissa ei keskusteltu laeista, vaan hyväksyttiin ne yhtenä nippuna. Vasta jälkeenpäin syntyi kriittistä keskustelua, jossa kysyttiin, eikö nyt luotu historiakäsitys ole yhtä totalitaarinen kuin sitä edeltänyt sosialistinen.

Laki 1 tuomitsee kommunisti- ja natsihallinnot Ukrainassa ja kieltää niihin liittyvät symbolit, niiden johtajille pystytetyt patsaat, heidän puheidensa toistamisen sekä heihin liittyvät paikan- ja kadunnimet. Rikkomuksista voi seurata 5 vuotta vankeutta.

Laki 2 kieltää neuvostohistorian nimikkeen ”suuri isänmaallinen sota”, joka jättää pois Saksan ja Neuvostoliiton aseveljeyden ajanjakson. Laki sallii vain nimikkeen toinen maailmansota. Laki kieltää myös tämän sodan ”väärät tulkinnat”.

Laki 3 luettelee järjestöjä, jotka taistelivat Ukrainan itsenäisyyden puolesta 1900-luvulla ja julistaa itsenäisyyden syntyneen suoraan näiden toiminnan tuloksena. Näissä järjestöissä toimineilla henkilöillä ja heidän perheenjäsenillään on oikeus valtion ja kuntien sosiaalisiin etuihin. Näitä henkilöitä on kunnioitettava toiminnastaan. Epäkunnioittava käyttäytyminen heitä kohtaan on rangaistava teko.

Laki 4 määrää SBU:n arkistojen siirrosta UINM:lle.

Näistä laeista kolmas on tärkein. Se julistaa ONU:n ja UPA:n toiminnan luonteeltaan sankarilliseksi ja kieltää niiden arvostelun. Tämän lain mukaan näiden ja vastaavien järjestöjen toiminnan suorana tuloksena on vapaa Ukraina. Aikakauslehti Krytykassa käydyssä keskustelussa tutkija Myhailo Hauhman katsoi, että joka sellaista väittää, ei ymmärrä Ukrainan 1900-luvun historiaa. Mutta ehkä juuri sen vuoksi haluttiin säätää laki tällaisesta syy-yhteydestä.

Tällaisella tulkinnalla työnnetään kokonaan syrjään pohdinnat ONU:n yksittäisistä murhista 1930-luvulla ja UPA:n joukkomurhista 1940-luvulla. Hauhman kysyykin: onko keskustelu esimerkiksi Volynian joukkomurhista ja muista ihmisoikeusrikkomuksista sallittua, vai tulkitaanko se Ukrainan itsenäisyystaistelun halventamiseksi?

Viatrovytšin sanotaan myös käyttäneen asemansa ONU:a ja UPA:ta raskauttavien asiakirjojen piilottamiseksi tai pesemiseksi maan arkistoissa. Jotkut ukrainalaiset historiantutkijat ovat nyt tulleet varovaisiksi, eivätkä halua riskeerata mahdollisuuksiaan saada asiakirjoja käyttöönsä.

Ei siten ole outoa, että laajin tutkijoiden protesti tätä lainsäädäntöä vastaan syntyi Ukrainan ulkopuolella. Jo viikkoa parlamenttikäsittelyn jälkeen noin 70 Ukraina-tutkijaa lähinnä lännestä – mutta jokunen myös Ukrainasta – julkaisi kirjeen, jossa he pyysivät, ettei presidentti Petro Porošenko allekirjoittaisi lakeja 1 ja 3, koska ne loukkaavat mielipidevapautta ja yleiseurooppalaisia arvoja. Kirjeellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta.

Viatrovytš vastasi tähän esittäen, että neuvostoajattelu on ollut erikoisen vahvaa Donbasin alueella ja Krimillä, minkä vuoksi Venäjä on pystynyt siellä mobilisoimaan väkeä vastustamaan Kiovan politiikkaa. Näin varmaan onkin, mutta Viatrovytš ei näytä, miten lainsäädännöllä voisi pienentää turvallisuuspoliittista riskiä. Kirjeen alulle pannut kanadalainen David Marples vastasi, ettei ihmisten vakaumuksia voi muuttaa hetkessä – se käy ainoastaan vähitellen ja asteittain.

Viatrovytš ei usko siihen, ja hänellä on vakaa käsitys toisten kansojen pahuudesta. Kun todettiin, että Šuhevytš oli palvellut saksalaisia tuhansia siviilejä Valko-Venäjällä murhanneen poliisipataljoonan komentajana, Viatrovytš vastasi: ”Onko mahdollista pitää puolalaisia tai valkovenäläisiä rauhallisena väkenä, jos he päivisin tekevät työtä tavallisina kyläläisinä, mutta iltaisin aseistautuvat ja hyökkäävät kylään?”

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään