KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kommentti Nobelista: Rauhaan tarvitaan vain yksi?

Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ja Farcin johtaja Timoleón ”Timochenko” Jiménez kättelivät allekirjoitettuaan rauhansopimuksen 26. syyskuuta Cartagenassa.

Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ja Farcin johtaja Timoleón ”Timochenko” Jiménez kättelivät allekirjoitettuaan rauhansopimuksen 26. syyskuuta Cartagenassa. Kuva: Lehtikuva/Luis Acosta

Arto Huovinen
7.10.2016 12.38

Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tänään perjantaina Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille Farc-sissien kanssa solmitun rauhansopimuksen neuvottelemisesta.

Santos on sinänsä Nobelinsa ansainnut. Palkinto jaettiin tänä vuonna Alfred Nobelin alkuperäisen ajatuksen mukaisesti nimenomaan rauhan neuvottelemisesta. Välillä sen nimeksi olisi sopinut paremminkin yhteiskunnallisen toiminnan palkinto kuin rauhanpalkinto.

Santosin kohdalla erityisen ansiokasta on, että hänen oletettiin tultuaan presidentiksi vuonna jatkavan edeltäjänsä Álvaro Uriben kompromissitonta linjaa.

Kysyä voi kuitenkin, miksi rauhanpalkinto myönnettiin vain Santosille, eikä myöskin Farcin johtajalle Timoleón ”Timochenko” Jiménezille.

Farc on tosin edelleen Yhdysvaltain terroristijärjestöjen listalla, mutta rauhanpalkinnon historian huomioon ottaen tämän ei luulisi olevan ylivoimainen este. Yleensä palkittaessa rauhansopimus on palkinto annettu molemmille osapuolille heidän aiemman historiansa sitä estämättä.

Muistettakoon Santosinkin taustasta löytyvän esimerkiksi sen, että hänen puolustusministerinä ollessaan Kolumbian ilmavoimat iski vuonna 2008 naapurivaltio Ecuadorin puolelle surmaten Farcin silloisen johtajan Raúl Reyesin.

Toinen soraääni syntyy siitä, että palkinto jälleen kerran annettiin politiikan ylätasolle. Nyt olisi ollut erinomaisia ehdokkaita myös niin sanottujen tavallisten ihmisten rauhantyön palkitsemiseksi, ennen kaikkea pakolaisia auttaneet Kreikan saarten asukkaat sekä Syyrian raunioista ihmisiä pelastavat valkokypärät.

Henkilökohtaisesti toivoin, että palkinto olisi myönnetty Lesboksen saaren asukkaille. He ovat osoittaneet, miten inhimillisyys voi voittaa Euroopan ”pakolaiskriisin” etulinjassa. He ovat näyttäneet toisenlaiset kasvot, kuin mihin on niin valitettavan paljon saanut kuluneen vuoden aikana tottua.

Nobelin palkintoa ei olisi voinut sääntöjen mukaan myöntää kollektiivisesti saarelaisille, koska he eivät muodosta mitään järjestöä. Esitetyn kolmen esimerkkihenkilön palkitseminen olisi kuitenkin ollut kollektiivinen palkinto kaikille, jotka eivät nostaneet torjuvaa kättä pystyyn vaan auttoivat lähimmäisiään hädän hetkellä.

Kolumbian rauhansopimus kuului ennakkosuosikkeihin, mutta Santosin palkitseminen oli ehkä silti hienoinen yllätys. Olisi mielenkiintoista tietää, koska lopullinen päätös tehtiin.

Nythän palkinnosta tuli kannanotto Kolumbian sisäpolitiikkaan, koska viime sunnuntain kansanäänestyksessä Santosin ja Londonon neuvottelema ja allekirjoittama sopimus hylättiin niukasti 50,2–49,8 ääniosuuksin.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään