Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat tuottaneet eduskunnan puolustusvaliokunnalle selvityksen Suomen aseviennin eräiden asiakasmaiden – Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien – ihmisoikeustilanteesta.
Puolustusvaliokunta käsitteli asevientiä perjantain kokouksessaan. Se kuuli asiantuntijoina ainoastaan ulko- ja puolustusministeriön virkamiehiä.
Rauhanjärjestöjen johtopäätös kaikkien kolmen maan osalta on yhteneväinen. Kunkin heikon ihmisoikeustilanteen johdosta vientilupia ei olisi pitänyt myöntää, koska asevienti on ristiriidassa EU:n yhteisen kannan kanssa. EU:n mukaan aseita ei pidä viedä maihin, joissa on selkeä vaara, että niitä käytetään kansalliseen sortotoimintaan ja YK:n ihmisoikeustoimikunta on todennut maassa vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
Vientilupia ei olisi pitänyt myöntää, koska asevienti on ristiriidassa EU:n yhteisen kannan kanssa.
Järjestöjen mukaan viennit muihinkaan maihin eivät ole ongelmattomia. Esimerkiksi Turkkiin aseiden ja asetarvikkeiden vientiä ei pitäisi sallia maan viimeaikaisen kehityksen takia.
Kidutusta koko perheeseen
Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa Sako Oy:lle luvan viedä Uzbekistaniin 150 kappaletta tarkkuuskiväärejä ja niiden tarvikkeita.
Rauhanliiton ja Sadankomitean mielestä lupaa ei olisi pitänyt myöntää maan ihmisoikeustilanteen takia ja siksi, että sotilastarvikkeita voidaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan.
Amnesty internationalin mukaan Uzbekistanin poliisi ja kansallisen turvallisuuden viranomaiset kiduttavat epäiltyjä ja pidätettyjä. Erityisesti tämä koskee valtionvastaisuudesta ja terrorismista syytettyjä. Valtionvastaisuudesta epäiltyjen pidätykset ja kiduttaminen ulotetaan tavanomaisesti koko perheeseen.
Uzbekistanista on raportoitu myös valtiojohtoisesta pakkotyöstä.
Toisinajattelusta pitkä tuomio
Turkmenistaniin valtioneuvosto myönsi viime vuoden toukokuussa Sakolle luvan kolmen eri tarkkuuskiväärimallin ja niiden tarvikkeiden viemiseen. Myös nämä vientiluvat ovat ristiriidassa EU:n kannan kanssa.
Turkmenistanin ihmisoikeustilanteen on raportoitu huonontuneen viime vuonna. Hallitus rajoittaa mediaa ja uskonnonvapautta sekä sortaa kansalaisjärjestöjä.
Human Rights Watch on kertonut toisinajattelija Gulgeldy Annaniazovin pidätyksestä ja 11 vuoden tuomiosta vuonna 2008. Tuomio on poliittisesti motivoitu, mutta Annaniazovin perhe ei tiedä, mistä häntä syytettiin.
YK on vaatinut Turkmenistania lakkauttamaan kidutuksen.
Raippaa ja syrjintää
Viime vuoden syyskuussa Nammo Lapua sai valtioneuvostolta vientiluvan 150 000 patruunalle Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Rauhanliiton ja Sadankomitean johtopäätös on sama kuin edellisissä tapauksissa. Vientilupaa ei olisi pitänyt myöntää ja se on ristiriidassa EU:n periaatteiden kanssa.
Human Rights Watchin mukaan maassa on mielivaltaisia pidätyksiä, katoamisia ja kidutusta, vaikka se on kielletty perustuslaissa. Kansallisen yhtenäisyyden ja yhteiskuntarauhan vastaisista toimista seuraa kuolemantuomio.
Raipparangaistus seuraa esiaviollisesta seksistä sekä alkoholin ja huumeiden käytöstä.
YK on puuttunut naisten ja tyttöjen sortoon.
lehti 