Tänään on taas päivä, jolloin media on liekeissä julkistaessaan tunnettujen suomalaisten viime vuoden tulot ja verot. Monet kiristelevät hampaitaan, koska eivät haluaisi tietojaan riepoteltavan julkisuuteen. Heille tämä on kateuspäivä. Avoimuutta taas perustellaan verotietojen yhteiskunnallisella merkityksellä.
Osa nimilistoista on pelkkää tirkistelyä, mutta suuri osa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.
Merkittävää on, että verotiedot osoittavat kerran vuodessa havainnollisesti ansiotuloveron ja pääomatuloveron eron. Kymmenestä viime vuoden suurituloisimmasta kahdeksan ansaitsi viime vuonna vähintään 16 miljoonaa euroa pääomatuloina ja siihen verrattuna taskurahoja palkkatuloina. Heidän tyypillinen veroprosenttinsa oli 33.
Ne kaksi olivat peliyhtiö Supercellin perustajia. Heistä Ilkka Paanasen ansiotulot olivat 12,3 miljoonaa ja pääomatulot 5,3 miljoonaa. Hänen veroprosenttinsa oli 46,7.
Jakautumisen kasvun moottori
Pääomatuloista alkoi jo 1990-luvulla muodostua erityisesti ylimpien tuloluokkien keskeisin tulomuoto. Se taas näkyy tulo- ja varallisuuserojen kasvuna.
Kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa elokuussa osoitettiin, käytettävissä olevien reaalitulojen keskimääräinen vuosikasvu ylimmälle prosentille vuosina 1990–2014 oli lähes kaksinkertaista ajanjaksoon 1966–1990 nähden, jolloin tulontasausta vielä harjoitettiin. Alimmissa tuloluokissa tulot taas eivät juuri kasvaneet.
Varallisuudessa tapahtui samanlainen jako kahteen. Vuosien 2009 ja 2013 välisenä aikana kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi kaikkiaan 5,6 prosenttia. Kasvu on kohdistunut ennen kaikkea suurituloisiin. Kolmen suurimman tulokymmenyksen nettovarallisuus kasvoi 11,8 prosenttia, muissa tuloryhmissä nettovarallisuus pieneni yhteensä 1,5 prosenttia.
Johtopäätös: pääomatulot ovat houkuttelevan alhaisesti verotettuja ja se on keskeinen syy suomalaisten jakautumiseen kahtia.
Vieläkin pienempi veroprosentti
Sitä verolistat eivät kerro, että todellisuudessa suurituloisimmat ansaitsivat vieläkin enemmän kuin kymmenen kärjen 16–45 miljoonaa euroa. Ne ovat verottajan tietoon tulleita tuloja, joista on tehty tiettyjä vähennyksiä.
Listoissa ei oteta huomioon myyntivoittojen verotonta hankintameno-osuutta, joka on 40 prosenttia yli 10 vuotta omistetusta omaisuudesta ja 20 prosenttia sitä lyhyemmän ajan omistetusta omaisuudesta. Niissä ei myöskään näy se, että pörssiosakkeiden osingoista 15 prosenttia on verotonta tuloa.
Vuosi sitten Esko Seppänen arvioi, että näiden poikkeusten takia suurituloisten veroprosentti arvioitiin yli kymmenen prosenttiyksikköä yläkanttiin. Kun se viime vuonna ilmoitettiin yleensä 32:ksi, oli se todellisuudessa oli noin 19.
Johtajien talkoita ei tullut
Myös se omituisuus tahtoo unohtua, ettei pääomatuloista makseta kunnallisveroa. Isorikkaatkin laittavat lapsensa ainakin peruskouluun. He eivät kuitenkaan sen ja muiden kuntapalveluiden rahoittamiseen.
Aivan olennaista yhteiskunnallista tietoa on sekin, etteivät pääministeri Juha Sipilän vetoomukset johtajien palkkamaltista, siis talkoista, kiinnostaneet ketään. Päinvastaista suuntaa näytti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, joka ansaitsi viime vuonna 376 584 euroa, missä korotusta oli kymppitonnin verran. Häkämies ansaitsi kuukaudessa enemmän kuin ne julkisen sektorin naiset vuodessa, joilta ensi vuonna leikataan lomarahaa.
Lopulta aivan olennaista tietoa on sekin, etteivät missit ja tosi-tv-tähdet ansaitse juuri mitään. Nopea pintajulkisuus ei kannata. Toivottavasti tämä verotieto menee perille niille koululaisille, jotka siitä haaveilevat ja mielenkiinto siirtyy olennaiseen, siis koulunkäyntiin.
lehti 