Kansalaisjärjestöt kokevat jäävänsä paitsioon

Päätöksentekijöiden vuorovaikutus kansalaisten ja järjestöjen kanssa vahvistaisi demokratiaa ja voisi parantaa myös päätösten laatua.

Anu Kantolan ja Juho Vesan tuore tutkimus osoittaa, että monet kansalaisjärjestöt kokevat, etteivät ne tule kuulluksi poliittisten päätösten valmistelussa.

Parhaiten poliittisten päätösten valmisteluun pääsevät mukaan vakiintuneita instituutioita edustavat elinkeinoelämän järjestöt ja ammattiliitot. Niitä kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa.

Ne ovat tutkijoiden mukaan myös tyytyväisimpiä asemaansa valmistelussa.

Kolmen kärki jyrää

Tutkimuksessa nousi esiin myös joukko suuria supervaikuttajia, jotka pitävät eniten yhteyttä virkamiehiin lakien ja asetusten valmistelussa.

– Kolmen kärkenä ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Anu Kantola kertoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Hänen mukaansa erityistä syytä iloon on elinkeinoelämän järjestöillä, joilla on vahva asema päätösten valmistelussa. Lakeja valmistelevat virkamiehet ovat eniten vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

– Tutkimukseen vastanneista virkamiehistä lähes puolet kertoi olleensa epävirallisesti vuorovaikutuksessa järjestöihin, jotka edustivat elinkeinoelämää, Kantola kertoo.

Kansalaisjärjestöjä ei juuri kuulla

Monet järjestöt ovat tyytymättömiä siihen, miten niitä kuullaan poliittisten päätösten ja lakien valmistelussa.

Erityisen huonossa asemassa kokevat olevansa vapaa-ajan järjestöt sekä ammatilliset ja tieteelliset seurat. Niistä alle kolmasosa on tyytyväisiä siihen, miten niitä kuullaan päätösten valmistelussa.

Tulokset osoittivat myös, että laaja ja aktiivinen kuuleminen auttaa lakiesityksiä menemään läpi eduskuntakäsittelyssä. Tutkijat kaipaavat lakien valmisteluun läpinäkyvyyttä, osallistumisen tekemistä helpommaksi.

Virkamiehet pitävät kuitenkin ongelmana erityisesti valmistelun tiukkoja aikatauluja ja niukkoja resursseja, jotka voivat kaventaa kuulemista: vain alle viidennes virkamiehistä koki, että lakien valmisteluun on varattu riittävästi resursseja.

Tutkimuksen kyselyihin vastasi lähes 1 500 valtakunnallista järjestöä ja 256 säädösten valmisteluun osallistuvaa virkamiestä vuodenvaihteessa 2015–2016.