Helsingin yliopiston tutkimusryhmä esittää rajua muutosta työttömien velvollisuuksiin ja oikeuksiin. Professori Heikki Hiilamon johtama ryhmä selvitti osallistavan sosiaaliturvan malleja osana Juha Sipilän hallitusohjelmaa, joka tähtää työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkamiseen ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseen.
Selvityksessä kartoitetuista osallistavan sosiaaliturvan malleista työryhmä esittää jatkovalmisteluun Hollannin kokemuksiin perustuvaa osallistumistuloa, joka tarkoittaisi pitkäaikaistyöttömille eräänlaista työvelvoitetta.
– Osallistumistulon malli tarkoittaisi melko radikaalia muutosta kohderyhmään kuuluvien työttömien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Samalla se olisi paradigman muutos suomalaisessa aktivointipolitiikassa ja sosiaalityössä. On tärkeää käydä aiheesta perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu ja ottaa kohderyhmään kuuluvat ihmiset mukaan päätöksentekoon, Hiilamo korostaa.
Työmarkkinatuesta osallistumistulo
Hollannin mallin tapaan työryhmän esittämässä osallistumistulomallissa pitkään työttömänä olleen tulisi sopia sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa suunnitelma osallistumisesta johonkin toimintaan, esimerkiksi järjestö- tai kerhotoimintaan tai opiskeluun.
Ajatuksena on ”ehkäistä pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä uuden aktivointikokonaisuuden avulla. Tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien osallisuutta ja lisätä heidän sosiaalista pääomaansa. Osallistumistoiminta tukee myös inhimillisen pääoman ylläpitämistä ja kasvattamista”, työryhmä perustelee.
Mallissa työmarkkinatuki muotoiltaisiin uudelleen ja se nimettäisiin osallistumistuloksi. Taso olisi aktiivimuodossa sama.
Kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät
Osallistumistulon kohderyhmänä olisivat pitkäaikaistyöttömät, jotka saavat työmarkkinatukea. Aiemmissa selvityksissä vastikkeellisuuden lisäämistä on pidetty tarpeellisena etenkin nuorten työttömien kohdalla.
Laskelman mukaan kohderyhmään voisi kuulua vuoden 2016 heinäkuun tilanteen perusteella noin 90 000 henkilöä, mikäli nuorilla osallistumisen ehto olisi vähintään 200 päivältä saatu työttömän perusturva ja muilla vähintään 500 päivältä saatu työttömän perusturva.
Ruokapiiriä tai opiskelua
Työryhmän mukaan tavoitteena on, että kaikille osallistumistulon kohderyhmään kuuluville löydetään osallistumisen muoto, joka nousee työttömän omasta tilanteesta ja tarpeista.
Pelkkä harrastustoiminta ei riitä, vaan osallistumismahdollisuuksien tulee hyödyttää yhteisöä ja yhteiskuntaa. Mahdollisia osallistumistapoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan, osallistuminen naapurustoprojekteihin, ruokapiireissä tai vertaistukiryhmissä toimiminen, opiskelu kansalaisopistossa tai maahanmuuttajien kielikursseilla.
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voisivat osallistumistuella hankkia sellaista yleishyödyllistä koulutusta, joka ei suoraan valmista ammattiin esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla.
Osallistumiseen vaadittava tuntimäärä riippuisi sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan arviosta.
”Syyllistävää ja aggressiivista”
Osallistumistulo toisi työmarkkinatukeen enimmäiskeston, jonka jälkeen se muuttuisi osallistumistuloksi. Sitä maksettaisiin passiivitasolla niille, jotka kieltäytyvät osallistumistoiminnasta. Osallistumistuki passiivisella tasolla vastaisi tasoltaan toimeentulotuen perusosaa.
Työryhmä listasi osallistumistuen ”myönteisiä hyvinvointivaikutuksia” näin:
Sosiaaliset suhteet lisääntyvät, eristyneisyys vähenee, elämänhallinta paranee, työmarkkinavalmiudet paranevat tai ainakin säilyvät, työtoiveet ja käsitykset työtaidoista selkeytyvät.
Malli on herättänyt jo etukäteen suurta vastustusta. Sitä on kuvattu pakkotyöksi ja työryhmän jäseniä on syytetty empatian puutteesta. Toisaalta sitä on myös kannatettu sillä perusteella, että ”työttömät vain makaavat”.
”Keskustelu on syyllistävää ja aggressiivista”, toteaa työryhmä ehdotuksessaan.
”Sinänsä on ymmärrettävää, että erityisesti pitkäaikaistyöttömät suhtautuvat kriittisesti ehdotuksiin toimeentulonsa perusteiden muuttamisesta – silloinkin kun ehdotusten tavoitteena on heidän tilanteensa kohentaminen. Pitkäaikaistyöttömien asema on sosiaalisesti ja taloudellisesti vaikea, mikä todennäköisesti heijastuu kommentoinnissa. Tämä seikka on syytä ottaa huomioon osallistavan sosiaaliturvan mahdollisessa lainsäädäntötyössä.”