Jonkinlainen aave kummittelee taas Euroopassa, uhkakuvien ja asevarustelun aave.
Sitä vastaan eivät ole pyhään ajojahtiin liittyneet kaikki vanhan Euroopan mahdit – paavi ja tsaari, Metternich ja Guizor, Ranskan radikaalit ja Saksan poliisit – kuten eräskin tunnettu Parta-Kalle kirjoitti vajaat 170 sitten kommunismista.
Päinvastoin uusi aave on saanut pauloihinsa lähes kaikki läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtajat. Se yhdistää niin Saksan sosialidemokraatteja kuin Puolan liberaaleja, Baltian nationalisteja ja Ruotsin punavihreää hallitusta, Yhdysvaltain äärioikeistolaista presidenttiä ja Suomen poliittista johtoa. Näiden mukaan uusvanhat uhkakuvat ovat palanneet keskuuteemme ja niitä vastaan voidaan toimia lähinnä vain sotilaallisin keinoin.
Sotilaalliset seikkailut eri puolilla Lähi-itää ovat ajaneet alueen nykyiseen kaaokseen.
Tämä oli keskeinen viesti viikko sitten pidetyssä Münchenin suuressa turvallisuuskonferenssissa, jonne niin sanotun lännen turvallisuuspoliittinen eliitti kokoontui vuotuiseen herätyskokoukseensa vahvistamaan toistensa näkemyksiä yhteisistä uhkakuvista.
Vuodesta 1963 lähtien paikallisessa loistohotellissa kokoontunut konferenssi oli pitkään Nato-maiden suhteellisen pienen piirin keskustelukerho.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sen painoarvo yhtenä kansainvälisen politiikan avaintapahtumista on kasvanut. Käänne tapahtui vuonna 2007, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin piti siellä tulikivenkatkuisen puheen, jossa hän katkerasti tuomitsi Yhdysvaltojen yritykset rakentaa yksinapainen maailmanjärjestys.
Kaksi prosenttia puolustukseen
Kun kylmä sota päättyi, luhistui Neuvostoliiton asemahti niin, että Venäjälle jäi vain murusia. Samaan aikaan kun Venäjän tankkidivisioonat ja sotalaivat ruostuivat tukikohtiinsa, myös läntisessä Euroopassa leikattiin mittavasti puolustusbudjetteja.
Runsas kaksi vuosikymmentä tämän jälkeen tuli kuitenkin Ukrainan kriisi, Venäjän suorittama Krimin anastaminen sekä jo miltei kolme vuotta jatkunut sisällissota. Samaan aikaan Syyrian, Irakin ja osin myös Libyan sotien veriset laineet ovat lyöneet myös Euroopan rannoille massiivisten terrori-iskujen muodossa.
Niin sanotussa lännessä uskotaankin, että paras vastaus kumpaankin uhkaan on puolustusmenojen kasvattaminen ja sotilaallisen toiminnan lisääminen. Samalla unohtuu, että Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaalliset seikkailut eri puolilla Lähi-itää ovat ajaneet alueen nykyiseen kaaokseen.
Nato-maiden korkeat edustajat vannoivatkin Münchenissä, että niiden pitää täyttää nopeammin sotilasliiton velvoite, jonka mukaan jäsenmaiden pitää uhrata kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.
Saksalaiset taas Baltiassa
Konferenssissa esiintynyt Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi maansa kasvattavan puolustusmenojaan kahdeksan prosentin tahtia.
Juuri Saksa kaavaileekin itselleen sotilaallista johtoasemaa Euroopan uudessa turvallisuusasetelmassa. Münchenissä esiintynyt Saksan puolustusministeri Ursula van der Leyen iloitsi siitä, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan saksalaiset sotilaat ovat taas Baltiassa. Edellisen kerran saksalaiset sotilaat poistuivat sieltä syksyllä 1944 erään toisen eurooppalaisen puolustus- ja hyökkäysliiton laajentumisen mentyä siellä mönkään.
Saksa on mukana Naton niin sanotussa kehysvaltiojärjestelyssä, jossa sotilasliitto tuo kolmeen Baltian maahan ja Puolaan yhteensä 4 000 sotilasta vastaamaan Venäjän uhkaan.
Järjestelyssä Saksa vastaa Liettuasta, Iso-Britannia Virosta, Kanada Latviasta ja Yhdysvallat Puolasta.
Yksi harvoista asevaraiseen turvallisuuteen edes hitusen epäillen suhtautunut keskustelija oli Saksan sosialidemokraattinen ulkoministeri Sigmar Gabriel. Hän varoitti uudesta varustelukierteestä ja sanoi, ettei Euroopan turvallisuusongelmia ratkota vain asein. Silti Gabrielkin vaatii lisää puolustusmenoja.
– Puolustusmenojen nostaminen on välttämätöntä, mutta ei riittävää. Naton eurooppalaisten jäsenten ja EU:n pitää käyttää rahat nykyistä koordinoidummin, hän kirjoitti Münchenin kokouksessa julkaistussa Security Times -julkaisussa.
Mitä Trump huomenna tviittaa?
Konferenssin varsinainen teema olivat kuitenkin Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten suhteet presidentti Donald Trumpin valtaannousun jälkeen.
Euroopan Nato-maiden poliittisessa eliitissä on herättänyt kauhua Trumpin lausunto, jonka mukaan Nato on ”vanhentunut” ja eurooppalaisten liittolaisten pitää maksaa puolustuksestaan enemmän. Jälkimmäistä tosin korosti vahvasti myös presidentti Barack Obaman hallinto.
Trump oli lähettänyt Münchenin-kokoukseen joukon läheisimpiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan luottomiehiään, kuten varapresidentti Mike Pencen ja puolustusministeri James Mattisin.
Etenkin Pence korosti esiintyvänsä nimenomaan Trumpin nimissä ja puolesta. Hän vakuutti, että Yhdysvallat on jatkossakin horjumattoman sitoutunut Natoon.
Kokouksen käytävillä Trumpin ongelmaksi kuitenkin arvioitiin se, että kaikki, mitä hänen edustajansa sanovat tänään, voi olla huomenna vedetty viemäristä alas. Eikä siihen tarvita kuin yksi tviitti.
lehti 