Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheet suomalaisten liian suurista palkoista tuomittiin poikkeuksellisen laajasti sekä ay- että poliittisella kentällä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvaili lausuntoa todella törkeäksi.
Andersson kritisoi Facebookissa kilpailukykysopimuksen epäreiluutta, mutta totesi Mattilan haastattelun antavan kaunistelemattoman kuvan EK:n tavoitteista.
”EK:n käsitys kilpailukyvystä on surkean vanhanaikainen”, Andersson kirjoitti sunnuntaina.
”Vierailin eilen Mölnlycken tehtaalla Mikkelissä. Siellä valmistetaan haavanhoitotuotteita kansainvälisille markkinoille noin 500 työntekijän voimin, ja tehtaaseen suunnitellaan mittavia lisäinvestointeja. Tehtaan johtaja, joka myös oli ollut töissä muun muassa Kiinassa ja Saksassa, painotti kuinka Suomen ehdoton vahvuus on työntekijöiden korkea osaaminen ja siitä johtuva itsenäinen ote omaan työhönsä.”
Andersson jatkoi, että palkkakilpailukisaa Suomi ei tule koskaan tule voittamaan, eikä ero Saksaan tai Ruotsiin tosiaankaan ole 10-15 prosentin luokkaa, ”vaan voitamme nimenomaan osaamisella, laadulla ja toimitusvarmuudella”.
”Tästä huolimatta nämä EK-pomot toistavat vanhoja mantrojaan palkkojen leikkauksista ja yksilöllisestä sopimisesta, joka johtaisi heikossa asemassa olevien työntekijöiden aseman heikentymiseen entuudestaan. Vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi, sen osoittaa Mattila”, Andersson totesi.
”Miljoonamiehet irti arjesta”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman laski Facebookissa, että Mattilan avauksen toteuttaminen tekisi 400–900 euron loven työssä käyvien perheiden ansioihin kuukaudessa.
”EK:n miljoonamiehet ovat lopullisesti irronneet tavallisten suomalaisten arjesta”, Lindtman päivitteli.
Mattilan avausta ei kiitelty hallituksestakaan. ”Nyt vähän malttia myös Elinkeinoelämä”, tviittasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.).
”Mattila teki mahtihallan paikallisen sopimisen edistämiselle”, kirjoitti ulkoministeri Timo Soini blogissaan.
”Miten etenee johtajien oma palkka-ale?”, kysyi keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.
– Palkka-alesta puhuminen on erityisen irvokasta ilman esimerkillä johtamista. Yritysjohdon omat ylisuuret ansiot ja varhaiset eläköitymiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin tai kansalaisten oikeudentajuun, Kulmuni sanoi maanantaina.
Hän totesi, että Elinkeinoelämän Keskusliitto sitoutui osana kilpailukykysopimukseen johtaneita neuvotteluita esittämään 17 000 jäsenyrityksen johtajalle palkanalentamista tai sen osan lahjoittamista yhteiskuntaa hyödyttäviin kohteisiin.
– EK ei ole kuitenkaan toimittanut minkäänlaista yhteenvetoa vetoomuksen menestyksestä julkisuuteen.