KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ovatko transnaiset oikeita naisia?

Kuva: All Over Press

Peik Johansson
1.4.2017 8.46

Maailmankuulu nigerialainen kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie herätti hiljattain kohua toteamalla tv-haastattelussa, että transsukupuoliset naiset eivät ole samalla tavalla naisia kuin miesvaltaisessa yhteiskunnassa tyttöinä varttuneet biologiset naiset.

Miespuolisina kasvaneet ja vasta myöhemmässä elämänvaiheessa sukupuoltaan vaihtaneet transnaiset olivat Adichien mielestä päässeet osallisiksi kaikista poikien ja miesten nauttimista etuoikeuksista eikä heidän kokemuksiaan siksi voinut rinnastaa koko ikänsä naispuolisina eläneiden naisten kokemuksiin.

Nyt jo kaksi suosittua kirjaa feminismistä julkaissut Adichie joutui kommenttiensa ansiosta brittiläisen ja amerikkalaisen median pyöritykseen. Monet transnaiset pitivät Adichien näkemyksiä pöyristyttävinä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Monet transnaiset pitivät Adichien näkemyksiä pöyristyttävinä.

Tv-sarjasta Orange is the new black tunnettu näyttelijä Laverne Cox kertoi lapsuudestaan tyttömäisenä poikana mustien yhteisössä Yhdysvaltojen etelävaltioihin kuuluvassa Alabamassa. Häntä kiusattiin jatkuvasti, eikä hän tosiaankaan nauttinut mistään etuoikeuksista.

”Ennen sukupuolenkorjausta minua kutsuttiin tytöksi, ja sen jälkeen minua on usein nimitetty mieheksi”, Cox tviittasi.

Nigerialainen transsukupuolinen huippumalli Miss Sahhara kertoi BBC:n haastattelussa, kuinka hänen setänsä hakkasivat häntä, koska ”kaikille oli ilmiselvää, että hän oli tyttö pojan vartalossa”. Teini-ikäisenä hänet vangittiin pelkän ulkonäkönsä vuoksi.

Nykyään Lontoossa asuva Miss Sahhara antaa sosiaalisen median välityksellä vertaistukea nigerialaisille nuorille, jotka ovat joutuneet sukulaisten tai viranomaisten mielivallan kohteeksi sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Nigerian pohjoisosissa homoiksi epäillyt voivat saada lain mukaan jopa kuolemantuomion.

”On pikemminkin etuoikeus syntyä samaan biologiseen sukupuoleen, johon itse kokee kuuluvansa”, kiteytti yhdysvaltalainen verkkolehti Vox.

Chimamanda Ngozi Adichiesta on tullut kirjojensa ja esiintymistensä ansiosta eräänlainen feminismin superjulkkis. Hän on julkaissut kolme romaania, jotka ovat kaikki olleet suurmenestyksiä.

TED-tapahtumassa pidettyyn puheeseen perustuva pamfletti Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä jaettiin tänä keväänä Suomessa kaikille peruskoulun ysiluokkalaisille.

Adichien puheen ja kirjan keskeinen sanoma on, että tyttöjen ja myös poikien tulisi saada olla sellaisia kuin ovat ilman kahlitsevia ja kutistavia sukupuolirooleja.

Amerikkalaislaulaja Beyoncé sämpläsi Adichien feminismipuhetta hittikappaleeseensa, ja Diorin muotitalo painatti puheen sitaatteja Pariisin muotiviikolla lanseerattuihin t-paitoihin. Viime syksynä Adichie ryhtyi brittiläisen kosmetiikkamerkin mannekiiniksi.

Adichie tunnetaan myös yli 15 miljoonaa katselukertaa verkossa saaneesta aiemmasta puheestaan, joka kertoi yhden totuuden stereotypioiden vaaroista.

Transsukupuolisia koskevien kommenttiensa jälkeen Adichie joutui moneen kertaan tarkentamaan sanomisiaan. Hänen tarkoituksenaan ei ollut vähätellä väärään biologiseen sukupuoleen syntyneiden henkilöiden kokemaa tuskaa, vaan ennemminkin korostaa sitä, että nämä kokemukset ovat toisenlaisia kuin tyttöjen ja naisten kokemukset sukupuolirooleja korostavassa maailmassa.

Jatkokeskustelussa monet olivat sitä mieltä, että Adichie olisi voinut vastata toisin päin ja todeta, että totta kai transnaiset ovat naisia, vaikka heillä onkin ollut aiemmassa elämässään toisenlaiset kokemukset kuin naispuolisiksi syntyneillä tytöillä.

Transnaisilla on myös keskenään hyvin erilaiset taustat. Jotkut ovat olleet feminiinejä jo lapsina, kun taas esimerkiksi Kardashianin perheen tosi-tv-sarjasta tunnettu Caitlyn Jenner oli aikoinaan miesten kymmenottelun olympiavoittaja.

Adichien puolustukseksi on sanottava, että hänen kohua herättäneet kommenttinsa tv-haastattelussa olivat suora vastaus toimittajan kysymykseen, ovatko transnaiset ikään kuin vähemmän ”oikeita naisia”, koska he ovat varttuneet miespuolisina kaikkine siihen liittyvine etuoikeuksineen.

Tätä mieltä oli BBC:n Naisten tunnin toimittaja Jenni Murray, joka Sunday Times -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa kehotti transnaisia olemaan ylpeitä omasta itsestään, mutta heidän ei pitäisi väittää olevansa ”oikeita naisia”.

Sukupuolivähemmistöt elävät parhaillaan kaikkein parasta ja kaikkein huonointa aikaa, arvelee Oaklandissa Kaliforniassa toimivan transsukupuolisten lakiasiainkeskuksen entinen johtaja Masen Davis.

Davisin mukaan transsukupuolisten juridinen asema on parantunut ja myös asenteet sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta kohtaan ovat muuttuneet.

Samaan aikaan transsukupuoliset kärsivät kuitenkin korkeasta työttömyydestä, köyhyydestä ja väkivallasta. Yhdysvalloissa lähes 80 prosenttia transsukupuolisista kertoo kokeneensa kiusaamista koulussa. Viime vuonna Yhdysvalloissa tapettiin ainakin 20 transnaista, useimmat heistä mustia tai latinotaustaisia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään