Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lopullisesti ratkenneella kuntavaalituloksella ei ole mitään vaikutusta eduskunnan kokoonpanoon. Juha Sipilän (kesk.) johtamalla hallituksella on yhtä tukeva mandaatti kuin lauantai-iltanakin.
Muutos Suomen henkiseen ilmapiiriin on kuitenkin yhtä suuri kuin kevään voitto roudasta. Tasan kaksi vuotta sitten oltiin tyrmistyneitä oikeistopuhurista, jollaista ei ennen oltu koettu. Eduskuntavaalien tuloksen perusteella tulollaan ei ollut edes porvarihallitus, vaan jotain vielä kylmempää, niin kuin sitten tulikin, vielä ideologisesti oikeistolaisempana kuin aiemmat porvarihallitukset.
Kun hallitus toukokuussa 2015 aloitti, Sipilä sanoi, että kysymys on oikeastaan yhdestä puolueesta, niin tiiviisti keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus liimautuivat toistensa kainaloon.
Vasemmistoliitto otti Helsingissäkin voiton, vaikka ”pormestarivaalin” kaksintaistelu kokoomuksen ja vihreiden välillä vei huomion muilta.
Jo pitkään on kuiskuteltu, ettei yhteiselo enää ole ollenkaan niin auvoista kuin mistä lähdettiin liikkeelle. Kokoomus ja keskusta ovat saaneet toisistaan kylliksi. Perussuomalaisille riittää, että Timo Soini saa kruunata uransa ministerinä.
Sinipunaa pukkaa
Kevät jatkuu koleana ilmeisesti yli pääsiäisen, yhteiskunnallinen routa sulaa. Perussuomalaiset menetti kahdessa vuodessa noin 300 000 ääntä, Soinin inhokit vihreät ja vasemmistoliitto olivat ainoat selvät vaalivoittajat. Soini haluaa kuitenkin takiaisen lailla roikkua hallituksessa tappiosta huolimatta.
Keskustan Sipilä on jo menettänyt asemansa puolueen suvereenina johtajana. Kokoomuksen ja Petteri Orpon itseluottamus kasvaa, vaikka kuntavaaleihin nähden sekin kuuluu häviäjiin. Suurimman kuntapuolueen paikka ja ainoana yli 20 prosentin kannatus tekevät kokoomuksesta aiempaa hankalamman hallituskumppanin.
Viime eduskuntavaaleista kokoomus nousi, keskusta laski Sipilän ilmeestä päätellen enemmän kuin mihin hän oli varautunut. Keskusta on uuden vaalitappion ja oppositioon joutumisen tiellä. Näillä luvuilla pukkaa vihreillä vahvistettua sinipunaa.
Se tosin edellyttää sitä, ettei Ville Niinistön kesällä valittava seuraaja hukkaa voiton avaimia uuteen rooliin opetellessaan.
Rinne ei ainoa ongelma
Tosin SDP:nkin pitäisi silloin päästä nousun tielle. Nyt se oli ainoa oppositiopuolue, jonka kannatus aleni edellisistä kuntavaaleista. Tosin vain 0,2 prosenttiyksikköä, mutta kun kaikki muut voittivat, näyttää etumerkki rumalta etenkin, kun Sipilän hallitus on koko kaksivuotisen kautensa tarjonnut tyhjiä maaleja.
SDP on kuitenkin ollut hallituksen linjoilla esimerkiksi pienipalkkaisia naisia kurittavassa kiky-sopimuksessa ja osin myös kovassa maahanmuuttopolitiikassa. Sen vaihtoehto on jäänyt muuta punavihreää oppositiota hämärämmäksi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on hävinnyt kaikki vaalit, muistutti valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista STT:lle. SDP oli vielä ennakkoäänissä maan ykkönen, mutta meno hyytyi jälleen varsinaisena vaalipäivänä.
Kyse ei kuitenkaan ole vain Rinteen persoonasta. Esimerkiksi Helsingissä kovaa vauhtia nouseva vasemmistoliitto hengittää jo demareiden – kaupungin entisen suurpuolueen – niskaan. Vasemmistoliitto otti Helsingissäkin voiton, vaikka ”pormestarivaalin” kaksintaistelu kokoomuksen ja vihreiden välillä vei huomion muilta. SDP sen sijaan koki perussuomalaisiakin suuremman tappion. Vasemmistoliiton kannatus nousi tasan prosenttiyksikön 11,2:een, SDP:n laski kolme prosenttiyksikköä 13,8:aan.
Vasemmistoliiton ja SDP:n eroa Helsingissä kuvaavat myös valittujen profiilit. Vasemmistoliiton vanhin valtuutettu on 41-vuotias Veronika Honkasalo, nuorin 24-vuotias Suldaan Said Ahmed. SDP:n uudet valtuutetut ovat pääosin 50–70-vuotiaita politiikan konkareita.
Yhdeksässä suurimmassa kaupungissa vasemmistoliitto voitti Lahtea lukuun ottamatta jokaisessa ja SDP hävisi, kun vertailukohta ovat nimenomaan vuoden 2012 kuntavaalit. Ukkoutunut ja akkautunut puolue ei uskalla päästää uutta sukupolvea irti, vaikka naapurit näyttivät juuri dynamiikan mallia.
uutiskirje 