KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Asumistuen leikkausta vaaditaan ilman riittävää tutkimusta

Kuva: Hannu Lukkarinen

Asumistukimenojen nopea kasvu on saanut osan poliitikoista vaatimaan, että niistä on karsittava. Leikkausten on toivottu myös hillitsevän vuokrien nousua kasvukeskuksissa. Asuntopolitiikassa ei ole kuitenkaan yksinkertaisia ratkaisuja ja päätöksentekoon tarvitaan lisää tutkimuksia asumistukien todellisista vaikutuksista.

Sini Lemmetty
23.4.2017 9.31

Viime kuukausina on oltu huolissaan Kelan kasvaneista asumistukimenoista. Helmikuussa Kela tiedotti, että vuonna 2016 asumistukia maksettiin lähes 2 miljardia euroa – 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Eniten ovat kasvaneet yleisen asumistuen kustannukset, jotka kattavat noin 56 prosenttia kaikista asumistukimenoista. Yleistä asumistukea maksetaan erityisesti työttömille.

Vajaat kaksi viikkoa Kelan tiedotteen jälkeen ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi Ylelle, että asumisen tuista tulisi leikata. Yhdeksi syyksi hän antoi sen, että tuet valuvat vuokriin.

Myös joukko muita poliittisia vaikuttajia on kritisoinut asumisen tukia, joiden nähdään olevan yksi tärkeä – ellei jopa tärkein – vuokrien nostaja kasvukeskuksissa. Esimerkiksi kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) kirjoittaa blogissaan, että asumistuet vääristävät vuokria suurissa kaupungeissa.

Pertti Honkasen mukaan asumistukimenojen laskemiseksi tulisi pääasiallisesti keskittyä työttömien tulotason nostamiseen työllisyyttä parantamalla.

Asumistukiin ja asumisen hintaan perehtyneet tutkijat tuovat kuitenkin esille, ettei asia ole niin yksinkertainen kuin Tiilikainen ja kumppanit väittävät.

Vuokrien nousun taustalla kysynnän ja tarjonnan lait

Akatemiatutkija Elias Oikarinen Turun yliopiston taloustieteen laitokselta kuvailee, kuinka vuokrien nousun taustalla vaikuttavat vanhat kysynnän ja tarjonnan periaatteet.

– Kun väkiluku tai tulotaso nousee tietyllä alueella, asuntojen kysyntä kasvaa. Silloin myös asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat. Viime vuosina vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut nimenomaan kasvukeskuksissa ja on siksi luonut paineita vuokrien nousulle. Siinä mielessä kaupunkien vuokratasossa ei ole mitään yllättävää trendiä meneillään.

Oikarisen mukaan asumisen tuet lisäävät vuokra-asuntojen kysyntää ja tätä kautta myös nostavat vuokria, kun useammalla on tukien avulla mahdollisuus etsiä mieluista asuntoa esimerkiksi lähempää keskustaa. Hän kuitenkin toteaa, ettei vielä ole riittävästi kokonaisvaltaista tutkimustietoa siitä, kuinka paljon asumistuet lopulta nostavat yleistä vuokratasoa kasvukeskuksissa.

Samaa painottaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen. Hänen mukaansa asumistuet jonkin verran lisäävät erityisesti vuokra-asuntojen kysyntää ja sitä kautta nostavat myös vuokria lähinnä kasvukeskuksissa. Pitäisi silti tutkia enemmän, kuinka merkittävästä vuokrien nostajasta on kyse. Honkanen huomauttaa, että Kelassa ja VATT:ssa parhaillaan suunnitellaan kyseisenlaista tutkimusta.

Tarvitaan tarkempia ja laajempia tutkimuksia

Honkanen esittää vastaesimerkin väitteelle siitä, että vuokrataso noudattelisi suoraan asumistukien tasoa.

– Niinä vuosina, jolloin asumistukien taso on pysynyt samana tai jopa pienentynyt, vuokrat ovat silti nousseet selvästi yleistä hintakehitystä nopeammin 1990–2010-luvuilla. Toisin sanoen vuokrien nousun taustalla on muitakin syitä kuin asumistuet.

Honkasen mukaan tulotasojen muutokset esimerkiksi palkoissa ja eläkkeissä vaikuttavat asuntojen kysyntään ja niiden nousut valuvat myös vuokriin. Lisäksi vuokra-asuntojen tarjonta vaikuttaa vuokratasoon vähintään yhtä paljon kuin niiden kysyntä. Kaikki nämä seikat tulisi ottaa huomioon, kun tutkitaan vuokrien nousua. Honkanen kuitenkin painottaa, että tutkimuksissa on hyvin vaikea eritellä, kuinka paljon kukin tekijä vaikuttaa vuokratasoon.

Myös Elias Oikarinen Turun yliopistosta luettelee monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat paitsi asuntojen hintoihin myös vuokratasoon: alueellinen tulotaso, kuntien kaavoituspolitiikka, rakentamisen kustannukset, rakennusyhtiöiden välinen kilpailu…

Oikarinen uskoo, että asumistukien vaikutusta yleiseen vuokratasoon on mahdollista mallintaa ainakin karkeasti. Tutkimusta tulee kuitenkin tehdä sopivanlaisilla aineistoilla, jotta tulosten pohjalta ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.

– Monesti on tutkittu vain niitä ryhmiä, jotka saavat asumistukia, ja katsottu, kuinka paljon nuo ryhmät maksavat vuokraa. Kyseiset tutkimukset on siis tehty mikrotason aineistoilla. Noiden tutkimusten pohjalta ei kyetä luotettavasti sanomaan, kuinka paljon asumistuet nostavat vuokratasoa kokonaisuudessaan. Mikroaineistojen lisäksi tarvittaisiin kattavampia aineistoja.

Ei yksinkertaisia ratkaisuja

Vuokrat kasvukeskuksissa jatkavat kasvuaan, samoin asumistukimenot. Kansalaiset ja poliitikot vaativat, että jotakin on tehtävä. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty leikkauksia asumistukiin. Akatemiatutkija Oikarinen kuitenkin painottaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.

– On työttömiä ja hyvin pienituloisia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Monia ehdotuksia voidaan heittää ilmoille, mutta kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Kelan tutkija Honkanen muistuttaa, että asumistuista leikkaaminen osuu kipeimmin juuri pienituloisimpiin, jotka ovat asumistukien käyttäjiä. Tällöin on pohdittava tulonjaon eettisiä kysymyksiä.

Lisäksi Honkanen tuo esille käytännön ongelmia: Miten saataisiin nopeasti halvempia asuntoja niille, joiden asumistuista leikattaisiin kasvukeskuksissa? Miten pienipalkkaisia voitaisiin houkutella töihin kasvukeskuksiin, jos heillä ei olisi varaa asua siellä?

Asumistukien leikkaamisen sijaan Honkanen tähdentää työttömyyden vähentämistä. Yleisessä asumistuessa keskeisimpänä ryhmänä ovat työttömät, joista yhä useampi on pudonnut perusturvan varaan työttömyyden pitkittyessä. Honkasen mukaan asumistukimenojen laskemiseksi tulisi pääasiallisesti keskittyä työttömien tulotason nostamiseen työllisyyttä parantamalla.

Lisää tutkimustietoa myös päätöksentekoon

Helmikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että valtiovarainministeriön työryhmä on suunnittelemassa leikkauksia erityisesti asumisen tukiin, jotta tukimenot saataisiin kuriin ja työn vastaanottaminen olisi kannustavampaa. Julkisessa keskustelussa asumistukien leikkauksia on vaadittu vuokratason alentamiseksi kasvukeskuksissa, vaikka vuokra-asuntojen kysyntä ei ole toistaiseksi tasaantumassa suurissa kaupungeissa eikä pitkäaikaistyöttömyys ole merkittävästi helpottumassa.

Ennen kaikkea täytyisi tehdä enemmän tutkimusta siitä, kuinka paljon asumistuet lopulta nostavat vuokria verrattuna esimerkiksi asuntojen tarjontaan ja yleiseen tulotasoon. Tuon tutkimustiedon tulisi myös kulkeutua päättäjille. Akatemiatutkija Oikarinen painottaakin, että asuntopoliittisessa päätöksenteossa ylipäätään kannattaisi tukeutua nykyistä enemmän tutkittuun tietoon.

– Järkevien ratkaisujen teko helpottuisi, kun käytettäisiin tutkimustietoa siitä, miten eri tekijät vaikuttavat ja mihinkin. Näin olisi helpompi tehdä yhteiskunnan kannalta hyviä päätöksiä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki esittelevät vain omia uskomuksiaan. Kaiken maailman dosentteja kannattaisi kuunnella, Oikarinen naurahtaa kuivasti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Uusimmat

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään