Eduskunta punnitsee keskiviikkona hallituksen viime viikon puoliväliriihen tulokset keskustellessaan julkisen talouden suunnitelmasta.
Vaikka talous on kääntynyt nousuun, ei varaa löysäilyyn ole, sanoi suunnitelman eduskunnalle esitellyt valtiovarainministeri Petteri Orpo. Julkisen talouden tila ei ole olennaisesti parantumassa eikä hallitusohjelman 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuuden mittaluokasta tai toimeenpanosta ole syytä tinkiä.
Orpo piti työttömyyttä yhteiskunnan suurimpana ongelmana. Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan hallitus epäonnistui juuri siihen vastaamisessa. Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistaman ennusteen mukaan talous kasvaa vain runsaan prosentin.
Puoliväliriihessä hallituksella olisi ollut mahdollisuus keskittyä inhimillisten uudistusten eteenpäin viemiseen, mutta se jäi käyttämättä.
– Matalan kasvun olosuhteissa on entistä keskeisempää, että talouspolitiikassa tähdätään työllisyysvaikutusten maksimoimiseen, samalla kun huolehditaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja tuloerojen kaventamisesta. Juha Sipilä ja tämä hallitus on epäonnistunut molemmissa, Andersson sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.
Hallituksen työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttäisi hänen mukaansa paljon rohkeampia toimenpiteitä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi, työttömyysturvan ja ulosoton byrokratialoukkujen purkamiseksi sekä mittavia panostuksia liikenneinfrastrukturiin ja korjausrakentamiseen.
– Hallitus on sen sijaan rapauttanut osaamista ja sosiaaliturvaa neljän miljardin leikkauksin ja kasvattanut tuloeroja veroalennuksin. Sote-uudistuksen myötä se on takaamassa kymmenen miljardin euron markkinat isoille yrityskonserneille.
Rahaa palkanalennuksiin, ei osaamiseen
Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, että kilpailukykysopimuksen hinta suomalaisille veronmaksajille on 800 miljoonaa euroa.
– Arvoisat ministerit, tästä on järkevä taloudenpito ja järkevä työmarkkinapolitiikka kaukana. Suomalaiset duunarit saivat työajan palkattoman pidennyksen, pienennetyt nettoansiot ja monet heistä lomarahojen leikkauksen melkein kolmanneksella – ja sen lisäksi me saamme kaikki veronmaksajina paikata tämän sopimuksen jättämää lähes miljardin kokoista reikää valtion budjettiin.
– Koulutukseen ette löydä rahaa, sosiaaliturvaan ette löydä rahaa, mutta palkanalennusten kustantamiseksi löysitte melkein miljardin verran. Myös hävittäjähankintoihin löytyy rahaa, ja kaiken lisäksi sitä paljon parjattua velkarahaa, Andersson soimasi hallitusta.
Orpo toisti jälleen keskiviikkona, ettei niin sanottuun velkaelvytykseen ole varaa.
– Työllistäviin investointeihin valtio ei hallituksen mielestä missään nimessä saa ottaa lainaa, mutta hävittäjäostoihin se sitten kelpaa. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että tätä velkaa ei huomioida velaksi elämisen lopettamisessa. Lopetetaanko velaksi eläminen siis siten, että vain päätetään olla huomioimatta tietty osa julkisesta velasta, Andersson kysyi.
Suojaosia nostettava
Andersson piti positiivisena puoliväliriihen päätöstä alentaa varhaiskasvatusmaksuja. Työttömyysturvan ”aktiivimallin” nimellä tunnettu leikkuri ja asumistuen heikennykset taas ovat hänen mielestään epäinhimillisiä ja eriarvoistavia.
– Pienituloisetkin suomalaiset kaipaavat hyviä uutisia. Tässä puoliväliriihessä hallituksella olisi ollut mahdollisuus keskittyä inhimillisten uudistusten eteenpäin viemiseen, mutta se jäi käyttämättä.
Vasemmistoliiton oma vaihtoehto Suomelle on kestävä rakennemuutos, joka turvaa suomalaisen huippuosaamisen, teollisen kilpailukyvyn ja korkean työllisyyden sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
– Kestävä työllisyyspolitiikka luodaan panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tukien heikentämisen sijaan työllisyyttä voi edistää myös purkamalla erityisesti työttömiin kohdistuvia byrokratialoukkuja, helpottamalla opiskelua työttömyysturvalla, nostamalla työttömyysturvan suojaosan 500 euroon sekä nostamalla ulosoton suojaosuuden 800 euroon kuussa, Andersson sanoi.