Mikroyrittäjien pitää päästä sote-markkinoille kuten kansainvälisten yritystenkin, vaatii korkeasti koulutettujen Akava.
Järjestö toivoo, että hallitus ja eduskunta harkitsisivat vielä tarkkaan sote-uudistukseen liittyvää valinnanvapausesitystä. Myös mikroyrittäjien ja ammatinharjoittajien tulee voida listautua palveluntuottajiksi.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan uhkana on, että pienemmät toimijat putoavat pois maakuntien järjestämistä kilpailutuksista ja sitä myöten markkinoilta.
– Monet puheterapeutit ja fysioterapeutit toimivat yksinyrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Maakunnille ei saisi antaa mahdollisuutta asettaa palveluntarjoajille kynnysarvoja esimerkiksi liikevaihdosta tai henkilöstöstä, Fjäder totesi keskiviikkona.
Hän myöntää, että kilpailutus on helpompi tehdä suurille yrityksille, joilta saa isommat palvelupaketit.
– Vetoan poliitikkoihin, että tarjouskilpailut paloiteltaisiin. Muuten ollaan aika nopeasti monopolijärjestelmässä.
Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäki muistuttaa, että pienten palveluntarjoajien päätyminen alihankintaketjujen osaksi ei tue oikeaa yrittäjyyttä.
– Pieniä toimijoita tulisi kuulla maakunnissa. Kannattaa muistaa, että ikäihmisten kuntoutus on yksi osa sotea. Lähellä toimivat palveluntuottajat ovat yleensä inhimillisempiä ja luotettavampia, hän viittasi yksin kotiin unohdettuihin vanhuksiin.
Yrittäjän turva likelle palkansaajan turvaa
Akavan mukaan yrittäjäksi täytyy päästä nykyistä helpommin, mutta samalla on pidettävä huoli, ettei yrittäjä tai itsensätyöllistäjä tipahda sosiaaliturvan piiristä. Siksi yrittäjien sosiaaliturva tulee saada likelle palkansaajien sosiaaliturvaa.
Ensimmäiseksi pitää ratkaista ns. yhdistelmävakuutus, jolloin myös palkkatyösuhteessa toimiva yrittäjä voisi vakuuttaa palkkatyönsä palkansaajien työttömyyskassassa. Nyt vaihtoehtona on vain yrittäjien työttömyyskassa.
Esitys yhdistelmävakuutuksesta on tarkoitus saada valmiiksi hallituksen budjettiriiheen. Luomanmäki toivoo, että esitys valmisteltaisiin huolella, jotta muutos saataisiin voimaan ensi vuoden alusta, kuten on suunniteltu.
Fjäderin mukaan yrittäjien ja palkansaajien työttömyyskassat voisi yhdistää.
Lisäksi työsopimukset tulee hänen mukaansa laajentaa koskemaan pitkällä tähtäimellä toimeksiantotyötä. Varsinkin tietotyössä ns. alustaloudessa työskentelevän asema on hyvin epäselvä, koska selvää tilaajaa tai työnantajaa ei aina ole.
– Eihän voi olla niin, että jokainen työntekijä joutuu tekemään itsestään osakeyhtiön. Työelämä muuttuu, ja niihin muutoksiin pitää etsiä ratkaisuja nyt. Emme halua mitään kolmatta vaihtoehtoa yrittäjyyden ja palkkatyön väliin.
Lisää mahdollisuuksia mikroyrittäjyyteen
Työllisyysaste saataisiin Akavan mukaan nousemaan 75 prosenttiin mikroyrittäjyyttä helpottamalla.
Järjestö esittää 21 toimenpidettä, joista osa koskee yrittäjäksi ryhtymistä ja osa yksinyrittäjän ja itsensätyöllistäjän työmarkkina-asemaa.
Esitysten mukaan työttömän tulisi voida aloittaa sivutoiminen yrittäjyys niin, että työttömyysturva säilyisi neljä kuukautta. Sen jälkeen viranomaiset arvioisivat, onko yrittäjyys sivu- vai päätoimista.
Sivutoiminen yrittäjyys pitäisi turvata. Arviointiperusteena ei saisi käyttää yrittäjyyteen kuluvaa aikaa, vaan tuloja ja mahdollisuutta ottaa vastaan kokopäiväistä työtä.
Akava esittää myös väljennyksiä yksinyrittäjien arvonlisäverorajaan, kollektiivista edunvalvontaa free lancereille ja mm. työterveyshuoltoa yksinyrittäjille.
uutiskirje 