KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ketä länsi kannattaa Syyriassa?

Evakuointibusseihin tehdyssä terrori-iskussa kuolleita haudattiin Damaskoksen lähellä.

Evakuointibusseihin tehdyssä terrori-iskussa kuolleita haudattiin Damaskoksen lähellä. Kuva: Lehtikuva/Louai Beshara

Peter Lodenius
6.5.2017 16.00

Pintaa syvemmältä

Itsemurhaisku Aleppon länsipuolella tappoi pari viikkoa sitten yli 120 ihmistä, joista yli 60 lasta. Syyrian sodassa verisiä välikohtauksia tapahtuu tuon tuostakin. Tämä isku oli kuitenkin hyvin arvoituksellinen.

Pitkällisten valmistelujen jälkeen kahden jihadistien saartaman šiialaiskylän asukkaat piti siirtää busseissa turvallisempaan ympäristöön hallituksen valvomalla alueella. Vastaavasti islamistisemmin ajattelevia asukkaita piti siirtää kahdesta hallituksen joukkojen saartamasta kylästä jihadistien hallitsemalle alueelle.

ILMOITUS
ILMOITUS
Miksi eri osapuolten iskuihin suhtaudutaan eri tavalla?

Sopimus näistä siirroista oli syntynyt Qatarin ja Iranin myötävaikutuksella. Siirrot koskivat noin kolmeatuhatta ihmistä. Seuraava siirto tapahtuu kesäkuussa, ja kaikkiaan sopimus koskee 30 000 ihmistä.

Tiukoista turvatoimista huolimatta itsemurhapommittaja pääsi kuljetusta odottaneiden šiialaisten luokse, tuhoisin seurauksin. Mikään järjestö ei myöntänyt olleensa iskun takana.

Ennen vanhaan šiialaisia ja sunneja asui sikin sokin Syyriassa, eikä tämä ollut ongelma. Nyt se on. Mikä on siis muuttunut?

Al-Qaida ja muut jihadistijärjestöt ovat kasvattaneet valtansa Syyriassa, nimenomaan korostaen sunnien ja šiiojen vastakkaisuutta, perustaen sodankäyntinsä tähän.

Brittiläisen Independent-lehden Lähi-idän kirjeenvaihtaja Robert Fisk, joka Beirutista käsin seuraa alueen tapahtumia, hämmästelee lännen suhtautumista tähän välikohtaukseen.

Vähän aikaisemmin lännen johtajat olivat reagoineet voimakkaasti Pohjois-Syyriassa tapahtuneeseen, ehkä Damaskoksen hallituksen suorittamaan kemiallisen aseen käyttöön, jossa kuoli paljon nuoria ja lapsia. Donald Trump nimitti Bashar al-Assadia pahaksi ja käski ampua ohjuksia hallituksen lentotukikohtaan. Paheksuttiin niin monen lapsen ja nuoren kuolemaa. Melkein kaikki lännen johtajat vaativat al-Assadin kukistamista.

Fisk vertaa näitä reaktioita evakuointi-iskun aiheuttamiin kommentteihin. Vaikka tässä iskussa tapettiin paljon enemmän lapsia, nuoria ja aikuisia kuin edellisessä tapauksessa, lännen johtajat eivät reagoineet. Muut kyllä, esimerkiksi YK ja paavi, mutta ei Trump & Co.

”Lännen pitäisi reagoida yhtä voimakkaasti silloin kun šiiat joutuvat terrorismin uhreiksi. Vai onko niin, että emme välitä?” Fisk kirjoitti. Hänen mukaansa lännen reaktiot osoittavat, että koemme sunnit omaksi porukaksi, mutta šiiat vieraiksi. Miksi?

Šiialaisuudesta ei edes puhuttu ennen vanhaan. Presidentti Bashar al-Assad kuuluu länsisyyrialaiseen alaviittien uskonryhmään. Kun hänen isänsä Hafez al-Assad kaappasi vallan 1970, hän täytti armeijan alaviitti-upseereilla, mutta vetosi heimosolidaarisuuteen enemmän kuin uskonnolliseen lojaalisuuteen.

Alaviitit, samoin kuin naapurimaan Turkin aleviitit, ovat saaneet nimensä profeetta Muhammedin seuraajaehdokkaan Alin mukaan. Siinä mielessä molemmat ryhmät kuuluvat šiialaiseen perinteeseen. Kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan painota tätä puolta. Molempien uskossa on myös paljon muitakin aineksia, aleviiteilla esimerkiksi turkkilaiskansojen keskiaasialaisesta menneisyydestä periytyvä shamanismi. Alaviittien usko taas on saanut vaikutteita Lähi-idän esikristillisistä ja kristillisistä suuntauksista. Ehkä senkin vuoksi alaviitit pitävät uskonsa sisältöä ja sen menoja hyvinkin salassa.

Bashar al-Assad ei myöskään pyri edistämään alaviittilaisuutta tai šiialaisuutta, vaan hän edustaa pikemminkin maallista hallintoa. Tämä on vanha linjaus, Syyria on ollut Lähi-idän maallisimpia valtioita. Sosialistisen baath-puolueen vaikutus on ollut merkittävä.

Viime vuosina lähinnä ulkoa tulleet vaikutteet ovat kuitenkin kiristäneet uskontoryhmien välisiä suhteita.

Monet sunnit eivät hyväksy šiioja muslimeiksi. Viime vuonna meilläkin tunnetuksi tullut lelusalakuljettaja, suomensyyrialainen Rami Adham, selitti netissä, että šiiat, ”nämä pateettiset, tietämättömät idiootit”, eivät edusta islamia, uskontoa joka ei hänen mukaansa saarnaa minkäänlaista väkivaltaa. Siitä huolimatta hän viesteissään julistaa, että Syyriasta tulee šiiojen joukkohauta. Iraniin hän viittaa sanalla, joka tarkoittaa zarathustralaisia, siis esi-islamilaisen uskonnon edustajia.

Saudiperijä Osama bin Laden avustajineen loi 1980-luvulla al-Qaida -liikkeen taistelemaan Afganistanin hallituksen maahan kutsumia neuvostoliittolaisia vastaan islamin nimissä. Tähän taisteluun tuli osallistumaan myös tuhansia muslimeja eri puolilta maailmaa, varsinkin arabeja. Näin syntyi salafisti-jihadistiliike.

Salafistit ajattelevat, että on toimittava aivan kuten profeetan aikoihin. Heitä on ollut islamin maailmassa Muhammedin kuoleman jälkeisistä ajoista lähtien. Salafismi on erityisen vahvaa Saudi-Arabiassa, jossa valtiota luotaessa 1700-luvulla imaami Muhammad ibn Abd-al-Wahhab määräsi alamaisille tiukat uskonnolliset säännöt. Sen vuoksi tätä uskontosuuntausta kutsutaan myös wahhabilaisuudeksi.

Jihadistit taas uskovat aseelliseen taisteluun.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään