Kaidi
Kaidi (emoyhtiö kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Co. Oy) on uusiutuvaan energiaan erikoistunut yhtiö.
Kaidi suunnittelee biojalostamon rakentamista Kemiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta. Rakennusaikana Kaidin toivotaan tuovan alueelle 4 000 henkilötyövuotta, vakinaisia työpaikkoja oletetaan syntyvän noin 150. Yhtiön arvion mukaan verotuloja voisi kertyä jopa 200 miljoonaa euroa/vuosi.
Kiinan kehityspankki ja Sunshine Kaidi alle-kirjoittivat strategisen yhteistyöasiakirjan Kiinan presidentin vierailun aikana.
Kiinalaisyhtiö Kaidi aikoo perustaa biopolttoainetehtaan.
Kemi
Perustettu 1869
Asukkaita 21 602 (2016)
Kaupunginvaltuusto 2017: vasemmistoliitto 15, SDP 13, keskusta 7, kokoomus 5, perussuomalaiset 2 ja vihreät 1.
Kemiläisten katseet ovat nyt kääntyneet itään ja kaupungille odotetaan pelastajaa Kiinasta.
Lähivuosina Kemissä on parikin kertaa noussut toivo uuden paikallissammon synnystä. Ensin puuhattiin ydinvoimalaa naapurikunta Simoon. Voimala rakennetaan nyt Pyhäjoelle, jos rakennetaan. Sitten kaatui Vapon ja Metsäliiton biodieseltehdashanke Forest BtL.
– Kahdesti on tullut turpiin, myöntää kaupunginjohtaja Tero Nissinen.
Nyt hän on kuitenkin toiveikas. Jospa kolmas kerta näyttäisi toden. Tällä kertaa biopolttoainetehtaan aikoo perustaa kiinalaisyhtiö Kaidi.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että biopolttoainetehdashanke etenee kaupunginjohtajan toivomalla tavalla. Maata Kaidille on myyty ja lisää myydään. Lupia on anottu ja saatu. Maanrakennustyöt käynnistyvät kevään edettyä kesäksi.
Ydinvoimalaa vastustettiin kiihkeästikin, mutta Kaidia ei Kemissä vastusta kukaan. Älä ihmeessä sinäkään ala kyseenalaistajaksi, minuakin neuvotaan.
Nimellään ei halua esiintyä sekään mökkiläinen Ajoksesta, joka sanoo Kaidin olevan itselleen kauhistus.
– Tehdas rakennetaan Takalahden päälle. Se on Kemin luonnonkaunein lahti. Parempi paikka sille olisi ollut Tuomilahden puolella vapaavaraston alueella, jossa on jo valmiiksi tasaista kenttää mille rakentaa. Paikka on väärin valittu. Tehdas tuhoaa Ajoksen luonnonkauniin eteläpään. Eikä kukaan sano sanaakaan Kaidia vastaan. Tosin en minäkään halua Kaidi-uskovaisten kemiläisten vihoja niskaani.
Kotisivuilla kiinaa
Vaikenemiselle on syynsä. Nissinen sanoo pelkäävänsä, että Kaidin hankkeen kaatuminen romahduttaisi kaupungin henkisen tilan. Vastoinkäymisiä on riittänyt ilman suurhankkeiden kaatumistakin. Ensin Lapin yliopisto nappasi ammattikorkeakoulun hallintaansa, hiljakkoin sulautettiin toista sataa vuotta alueen ykköslehden paikkaa pitänyt Pohjolan Sanomat rovaniemeläiseen Lapin Kansaan.
Viimeisimpänä uhan alle joutunut on Länsi-Pohjan keskussairaala, jota pelastamaan on ilmoittautunut useampikin yksityinen terveysjätti. Mehiläisen Lasse Männistö kuuluu soitelleen valtuutettuja läpi ja vakuuttaneen firmansa tulevan pelastamaan sairaalan pahojen poliitikkojen kynsistä.
Ei siis ihme, että Kiina-yhteys on Kemissä otettu vakavasti. Kaupungin kotisivuilta tietoa löytyy kolmella kielellä: suomeksi, kiinaksi ja englanniksi. Nissinenkin on opiskellut kiinalaista tapakulttuuria.
– Täytyy tietää, millaiset värit sopivat mihinkin ja millaisia lahjoja on sopivaa antaa.
Henkilökohtainen suhde on kiinalainen tapa hoitaa asioita, Nissinen sanoo. Hän on ollut mukana delegaa-tiossa, joka kävi solmimassa suhteita Wuhanissa. Samalla matkalla oli mukana edustus myös muun muassa Kemin Matkailu Oy:stä.
Takana kahdeksan laihaa vuotta
Turismi on Kemin toivoista toinen. Jäänmurtajaristeilyiden ja Lumilinnan vetovoima eivät pelkästään riitä ja kasvuhalu on kova. Kahdeksan laihan vuoden jälkeen turistit ovat alkaneet näkyä Perämeren jäisessä pohjukassa.
– Kolme vuotta sitten kiinalaiset alkoivat näkyä ja viime vuonna kasvu oli huomattavaa, sanoo hotelli Merihovia johtava Niina Pekkala.
Pekkala on tehnyt matkailualan töitä Kemissä parikymmentä vuotta, joten perspektiiviä riittää. Vuonna 2008 yritysmatkailijoiden määrä romahti puoleen, Finnair lopetti lennot suihkukoneilla ja Keski-Euroopan insentiivimatkalaisten määrä romahti.
– Matkailu elää maailman suhdanteiden mukaan ja vasta nyt, jos vieläkään, uskaltaa sanoa nousua on näköpiirissä.
Vaikka varmuutta tulevista majoittujista on vain muutamaksi kuukaudeksi, on sekin enemmän kuin vuosiin. Lisäksi selustaa turvaa omistaja Päivikki Palosaaren halu säilyttää perinteinen hotelli.
– Remonttitarpeet kyllä ovat tiedossa, mutta ei näillä näkymillä ole vielä rohkeutta, eikä rahoitustakaan, Pekkala toteaa.
Kiinasta Kemiin tullaan usein pienessä ryhmässä, mutta kaduilla pyörii myös älykännykkäohjauksessa suunnistavia omatoimimatkaajia. Matkailubloggaajat jakavat auliisti kokemuksiaan, mutta on asioita, joihin miljoonakaupungin asukas ei osaa varautua.
– Autio kaupunki on saanut jotkut hotellin asiakkaista pelkäämään, että on tapahtunut ydinonnettomuus tai joku muu ympäristökatastrofi.
Lasikaton läpi paistaa keskiyönaurinko
Kaupungin omistaman matkailuosakeyhtiön toimintaa kuntalaiset ruotivat säännöllisesti. Joitakin ärsyttää se, että yhtiö investoi ja laajentaa toimintaansa voitoillaan sen sijaan, että tulouttaisi ne kaupungille. Rahareikiä toki löytyisikin. Vuonna 2016 Kemin talouden alijäämä oli yli 1,6 miljoonaa.
Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barrian mielestä olisi järjetöntä alkaa hidastaa vauhtia juuri nyt.
– Silloin on taottava, kun rauta on kuuma, hän lainaa vanhaa sananlaskua.
Takominen tarkoittaa ainakin ympärivuotista lumilinnaa, lisää revontulten tai keskiyön auringon tarkkailuun sopivia lasimajoja, joissa yöpyminen maksaa talvella 600 ja kesällä 350 euroa yöltä. Kemistä ei moisille hinnoille löydy maksajia, mutta eipä Lapin eksotiikkaa kemiläisille olla myymässäkään.
– Turistit maksavat rauhasta jäätyneen meren rannalla, ilman ruuhkaa ja ilmansaasteita, Barria selittää.
Osaa kaupunkilaisista kiusaa matkailuyhtiön salamyhkäiseksi koettu toiminta. Yhtiön hallitus on miehitetty kuntapoliitikoilla, mutta tietoa ei tahdo ulospäin tihkua. Arvostelijat epäilevät pelkkään sisäpiirin hypetykseen perustuvan brändin rapistuvan, jollei kuntalaisia oteta mukaan mielikuvien luomiseen.
Alamäki alkoi jo 1970-luvulla
Vuodesta 1948 kulloinenkin vasemmistopuolue, eli ensin SKDL ja sittemmin sen seuraaja, on muodostanut Kemin suurimman valtuustoryhmän. Kannatusta riittää edelleen, vaikka teollisuuden työpaikat ja kaupungin asukasmäärä ovat liukuneet alamäkeen jo vuosikymmeniä.
Aikoinaan puunjalostustehtaat ja suuret vientisatamat antoivat Kemin työläisille valtaa muuallakin kuin kuntapolitiikassa.
Kun vientityöläiset iskivät perseensä penkkiin, oli valtakunnassa tosi kyseessä. Nyt kontit lastataan laivaan päivässä ja teollisuustyöläiset ovat väistyneet automaation tieltä kuten muissakin puujaloilla seisoneissa kaupungeissa. Kouvola, Valkeakoski, Varkaus ja mitä niitä olikaan.
Muutama vuosikymmen sitten patruunat huolehtivat työläistensä tarpeista asumisesta urheiluseuratoimintaan. Nyt Kemin tehtaissa puuta jalostavat Stora Enso ja Metsä Fibre ja Finnforest, eikä leivän isästä puhu enää kukaan.
Kukoistusvuosiensa asukasmäärästä Kemi on menettänyt lähes kolmanneksen. Enimmillään kemiläisiä oli 1960-luvun lopulla lähes 30 000. Sitten käyrä kääntyi laskuun. Seuraavalla vuosikymmenellä jokaisen heinäkuun alkupäivinä volvot ja saabit suuntasivat Etelä-Ruotsista pohjoiseen ja loppukuussa ne lastattiin täyteen nuorisoa. Liukuhihnoilla riitti töitä kielitaidottomillekin.
Viime vuonna kemiläisiä oli jo vähemmän kuin 60 vuotta sitten.
Pilottitakkisten partioilta puhti pois
Kemistä on lähdetty, mutta on sinne tultukin. Ihmisiä houkuttelivat sahat ja tehtaat, ja kaupunki on sulattanut sekä väkeä että murteita kaikkialta Suomesta.
– Kaikki hullut ja juopot ympäri maata ovat kokoontuneet tänne työpaikkojen vuoksi, selitti 1980-luvulla muuan terveyskeskuslääkäri surullisia sairastavuuslukuja. Toisaalta vapaamielinen ja kulttuuriystävällinen kaupunki houkutteli myös koulutettuja, vasemmistohenkisiä ihmisiä. Teatteria, taidetta ja kulttuuria pidetään arvossa edelleen.
Pakolaisia Kemi on vastaanottanut 1980-luvulta saakka. Moni maahanmuuttaja tosin karistaa paikkakunnan pölyt heti, kun löytää eloisamman paikan. Kansainvälisyyden puutteesta kaupunkia ei kuitenkaan voi syyttää.
– Asukkaat edustavat 60 eri kansallisuutta ja neljä prosenttia kemiläisistä on maahanmuuttajataustaisia, kaupunginjohtaja Nissinen toteaa.
Viime vuosina kaupungin suvaitsevaista mainetta on pilannut kansallissosialistiksi ilmoittautuneen rekkakuskin perustama Soldiers of Odin -järjestö.
– Odineilta taitaa olla jo puhti pois, ei ole partioita katukuvassa näkynyt, Nissinen kuittaa järjestön nykytilan.
Juttua korjattu 10.5.2017 kello 12.55. Jutussa on virheellisesti todettu, että kiinalaisyhtiö Kaidin biopolttoainetehdas rakennetaan Murhalahden päälle. Tehtaan suunniteltu paikka ei ole Murhalahti, vaan siitä etelään päin oleva öljysataman varastoalueen viereinen tontti. Murhalahti säilyy virkistys- ja mökkeilykäytössä. Jutussa olevassa haastattelusitaatissa ollut Murhalahti on korjattu Takalahdeksi. Sijainnin voi tarkistaa Ylen Kemin aluesivuilta.
Kaidi
Kaidi (emoyhtiö kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Co. Oy) on uusiutuvaan energiaan erikoistunut yhtiö.
Kaidi suunnittelee biojalostamon rakentamista Kemiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta. Rakennusaikana Kaidin toivotaan tuovan alueelle 4 000 henkilötyövuotta, vakinaisia työpaikkoja oletetaan syntyvän noin 150. Yhtiön arvion mukaan verotuloja voisi kertyä jopa 200 miljoonaa euroa/vuosi.
Kiinan kehityspankki ja Sunshine Kaidi alle-kirjoittivat strategisen yhteistyöasiakirjan Kiinan presidentin vierailun aikana.
Kiinalaisyhtiö Kaidi aikoo perustaa biopolttoainetehtaan.
Kemi
Perustettu 1869
Asukkaita 21 602 (2016)
Kaupunginvaltuusto 2017: vasemmistoliitto 15, SDP 13, keskusta 7, kokoomus 5, perussuomalaiset 2 ja vihreät 1.