Puheet palkkojen korotuksista ovat saaneet vauhtia Suomen kasvulukujen elpymisten tahtiin. Työntekijäliitot ovat vaatineet tuntuvia palkankorotuksia. Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n puheenjohtaja Päivi Laine-Niemi on esittänyt jopa useiden prosenttien korotusvaatimuksia.
Palkankorotuksia vaativat teollisuusalojen työntekijäliitot eivät ole latoneet vielä lukuja pöytään, mutta tahto palkankorotuksiin liittokierroksella on selkeä. Rakennusliitto perustelee korotusvaatimuksiaan aikaisempien vuosien nollaratkaisuilla.
– Kilpailukykysopimuksen seurauksena sovitusta tämän vuoden palkankorotusten nollatasosta ja sitä edeltäneestä 0,4 prosentin työllisyys- ja kasvusopimuksen tasosta mennään selvästi yli, sanoo STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
Pelkkä veroporkkana ei käy työntekijöille.
– Tulossa on neljään vuoteen rahakkain kierros, hän arvioi.
Orpon nollapuhe palkankorotuksista suojanokitusta
Sund ei halua ennakoida palkankorotusten tasoa tässä vaiheessa, koska liikkumatila on monista muuttujista kiinni. Ostovoimaan vaikuttavan inflaation hän arvioi olevan 1,4 prosenttia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on esittänyt palkkojen korotusvaran olevan lähellä nollaa. Lisäksi hallitus voi tuoda pöytään veroporkkanan.
Monen liiton taholta on jo ilmoitettu, että pelkkä veroporkkana ei käy työntekijöille. Palkansaajien on saatava laihojen vuosien jälkeen palkankorotukset.
– Orpon puheet nollalinjasta ovat suojanokituksia, kuittaa Sund.
– Nyt on liittokierros ja liitot ratkaisevat. Hallitus katsoo koko kansantalouden lukuja. Tavallaan ne eivät kuulu liittokierrokselle.
Kiky kestää kyllä palkankorotukset
Sund painottaa, että ”nollalinja olisi jopa haitallinen Suomen talouden kasvulle”.
– Kansantaloudellisesti kestävä vaatimus on se, että tässä orastavan nousun oloissa palkansaajien ostovoimassa päästään palkkaratkaisussa plussan puolelle. Kulutuskysynnän kautta se tukee kasvua.
– Sillä ei vaaranneta sitä, mitä kilpailukykysopimuksella saatiin, jatkaa Sund.
Hallituksen prioriteetti on ollut kilpailukyvyn turvaaminen verrattuna etenkin Saksaan ja Ruotsiin. Näihin maihin myös Sund viittaa.
Talouden epävarmuus jatkuu
Sund painottaa, että palkansaajien puolella kyllä osataan laskea. Hän uskoo tätä taitoa löytyvän myös työnantajilta.
– Ei tarvitse hirveästi neuvoa, hän huomauttaa poliitikkojen suuntaan.
Sund muistuttaa, että työehtosopimuksia tehdään aina tulevaisuuteen, joka on epävarma.
– Palkankorotukset voivat osoittautua mataliksi huikean talouskasvun toteutuessa ja päinvastoin talouskriisin oloissa korkeiksi.
Jotain palkankorotustoiveiden tasosta kertoo, että valtiovarainministeriön talousennuste ensi vuodelle pitää sisällään 0,6 prosentin, Etlan 0,7 prosentin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste 1,1 prosentin palkankorotuksen ensi vuodelle.