Korvaava työtä tekee sairaslomatodistuksen saanut työntekijä silloin, jos lääkäri arvioi, että hänellä on osa työkyvystä jäljellä ja jos työnantajalla on tarjottavana jokin työntekijälle sopiva tehtävä. Asiassa on muitakin ehtoja. Korvaavasta työstä on ammattiliitoissa sekä hyviä että huonoja kokemuksia, huonoja enenevässä määrin.
SAK linjaa asiaa siten, että jos työpaikalla sovitaan selvät pelisäännöt, silloin estettä korvaavalle työlle ei ole.
Teknologiateollisuus on niitä harvoja aloja, jossa korvaavasta työstä on sovittu työehtosopimuksessa. Siellä ohjeistetaan, että ennen korvaavan työn aloittamista työntekijälle varataan mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa ja että työnantajan päätös osoittaa korvaavaa työtä työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Aiemmin on ollut jokseenkin pyhä asia, että laillistetut asiantuntija-lääkärit arvioivat yksilön terveydentilan.
– Teimme asiasta kirjauksen työehtosopimukseen vuonna 2007, koska korvaavan työn käyttö oli alkanut levitä. Halusimme pelisäännöt toiminnalle, kertoo Teollisuusliiton (ent. Metalliliitto) työympäristöpäällikkö Juha Pesola.
Oleellista kirjauksen perusteella tehdyissä ohjeissa on Pesolan mukaan se, että korvaava työ on mietitty etukäteen.
– Ohjeissa korostetaan muun muassa tiedottamista, perehdyttämisestä, korvaavan työn tarpeellisuutta, tasapuolisista kohtelusta ja työnantajan vastuuta, hän luettelee ja lisää että työntekijä mielipide siitä, että hän selviytyy korvaavista töistä, pitää myös ottaa huomioon.
Korvaavan työn suosio kasvaa alalla kaiken aikaa. Sitä käytetään nyt jo joka toisessa alan työpaikassa ja yli 250 työntekijän yrityksistä 73 prosenttia käyttää sitä.
Saatiinko väärinkäyttö kuriin tes-kirjauksella?
– Sairaustapauksissa korvaava työ ei ole niinkään ollut ongelma, mutta työtapaturmissa kyllä, Pesola sanoo.
Alunperin ajatuksena oli, että kun työntekijä on pitempiaikaisesti esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi – korvaava työhän ei koske flunssia ja mahatauteja – menettänyt osan työkyvystään, hän voisi tehdä muuta hyödyllistä ja kehittävää työtä.
– Mutta korvaavaa työtä onkin alettu käyttää työtapaturmista aiheutuneissa lyhyissä sairauslomissa. Tämä on teettänyt meillä eniten töitä, Pesola sanoo.
Menettelyllä työnantajat haluavat vaikuttaa tapaturmatilastoihin. Pesolan mukaan osa tilastoissa näkyvästä työtapaturmien vähenemisestä johtuu juuri tästä.
Ilmiö on hyvin yleinen monella muullakin alalla, erityisesti rakennusalalla. Rakennusliitossa korvaavaa työtä ei hyväksytäkään ollenkaan, siitä ei haluta sopia mitään työehtosopimuksessa.
Laki ei tunne
– Meidän määrittelyssä korvaava työ tarkoittaa sitä työtä, jota työnantaja tarjoaa työtapaturmassa loukkaantuneelle ihmiselle. Se voi olla käsi paketissa videoiden katselua toimistossa, jolloin annettua sairauspoissaoloa ei tarvitse merkitä minnekään, kertoo Rakennusliiton sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko.
Kevennetyn työn tekemisen ammattiliitto sen sijaan hyväksyy.
– Sillä tarkoitamme sellaista työtä, jota pitkältä sairauslomalta palaava työntekijä pystyy tekemään. Samasta on kyse, jos henkilö työuransa loppuvuosina tekee kevyempää työtä jaksaakseen työelämässä loppuun asti, Nurmi-Kokko sanoo.
Hän tietää yrityksiä, joissa työantajan on työterveyssopimusta lääkärifirman kanssa tehdessään ohjeistanut korvaavan työn käyttöä tapaturmatilanteissa. Hän ei kuitenkaan halua nimetä näitä yrityksiä.
– On muistettava, että mikään laki ei tunne korvaavaa työtä. Eikä sitä tunne uusi tapaturmalakikaan, Nurmi-Kokko sanoo ja lisää, että lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu on sitä suurempi, mitä suurempi yrityksen riskiluokitus on. Ja riskiluokka taas määräytyy tapaturmien määrän mukaan.
Potilaan etu – vai yrityksen?
Nurmi-Kokko muistuttaa aiemmin itsestään selvinä pidetyistä asioista kuten että lääkärin tehtävä on ajatella potilaan etua ja että esimiehet tai työnjohtajat eivät saa määritellä sairastuneen työkykyä.
Ilmiöstä on kokemuksia muissakin liitoissa.
Työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä kertoo nähneensä, miten työterveyspalveluja tarjoavat yritykset markkinoivat itseään sillä, että heillä on korvaavan työn käytäntö.
– Se on siis heille yksi kilpailutekijä, hän lisää.
Jos yrityksen valitsema työterveysyritys ilmoittaa käyttävänsä korvaavan työtä, työpaikalla ei Hyttisen mukaan enää voida asiaa estää. Kyseessä on hän mukaansa iso periaatteellinen asia.
– Aiemmin on ollut jokseenkin pyhä asia, että laillistetut asiantuntijalääkärit arvioivat yksilön terveydentilan. Nyt päätäntävaltaa arvioinnista siirretään työpaikkatasolle.
Ohjeistuksesta apu?
JHL:lla on korvaavan työn kirjaukset Palvelualojen työnantajien Yleisessä työehtosopimuksessa ja sen sisällä Urheilujärjestöjen ja Finavian tesseissä. Laajamittaisemmasta asian sopimisesta työehtosopimuksissa Hyttinen ei innostu. Mutta ohjeistusta tarvitaan.
JHL:n ohjeistuksessa pidetään tärkeänä, että työpaikalle laaditaan yhdessä työterveyslääkärin kanssa työpaikkaselvitykset, joista selviää henkilön nykyinen työtehtävä ja millaista korvaavaa työtä hän mahdollisesti voisi tehdä.
– Jos selvitys ei ole ajan tasalla ja työterveyshuolto vaihtuu, jolloin lääkäri ei tunne työpaikkaa, tällöin on vaarana, että korvaavan työn määrittely jää työpaikan esimiehen tehtäväksi. Härskimmissä esimerkeissä esimies saattaa sanoa työntekijälle, että tulet vaikka Aku Ankkoja lukemaan työpaikalla, mutta et voi olla poissa töistä.
Hyttinen toivoo, että parannusta tilanteeseen tuo työterveyslääkäreille valmistelussa oleva ohjeistus siitä, kuinka monta sairaslomapäivää kustakin sairaudesta voitaisiin määrätä.
Väljä vai suppea työsopimus?
Teollisuusliittoon sulautuneella TEAM:lla on peruskemian työehtosopimuksessa kirjaus korvaavasta työstä.
– Se lähtee siitä, että työntekijä ja työterveyslääkäri sopivat, onko korvaava työ mahdollista ja onko työntekijä halukas ottamaan vastaan korvaavaa työtä. Jos työntekijä vastaa kumpaankin myöntävästä, asia etenee työnantajalle, kertoo työympäristösihteeri Kari Mäkelä.
Toisaalta, hän muistuttaa, on aina ollut mahdollista osoittaa muutakin työtä, jos työkykyä on lääkärin lausunnon mukaan tallella.
– Mutta vain työsopimuksen puitteissa. Eli jos työsopimus on väljä, silloin korvaavaa työtäkin voidaan teettää laajemmin. Jos työsopimus määrittelee työtehtävät suppeasti, silloin työnantajan mahdollisuudet teettää korvaavaa työtä yksipuolisella määräyksellä ovat pienemmät.
Asiasta lisää Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina kello 13.
uutiskirje 
