KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Työkyvyn määritteleekin työnantaja

Härskimmissä esimerkeissä esimies saattaa sanoa työntekijälle, että tulet vaikka Aku Ankkoja lukemaan työpaikalle, mutta et voi olla poissa töistä, kertoo Urpo Hyttinen JHL:stä.

Härskimmissä esimerkeissä esimies saattaa sanoa työntekijälle, että tulet vaikka Aku Ankkoja lukemaan työpaikalle, mutta et voi olla poissa töistä, kertoo Urpo Hyttinen JHL:stä. Kuva: Jussi Joentausta

Työehtosopimukseen kirjattua tai muuten sovittua korvaavaa työtä tehdään yhä useammalla työpaikalla.

Sirpa Koskinen
10.6.2017 13.00
Fediverse-instanssi:

Korvaava työtä tekee sairaslomatodistuksen saanut työntekijä silloin, jos lääkäri arvioi, että hänellä on osa työkyvystä jäljellä ja jos työnantajalla on tarjottavana jokin työntekijälle sopiva tehtävä. Asiassa on muitakin ehtoja. Korvaavasta työstä on ammattiliitoissa sekä hyviä että huonoja kokemuksia, huonoja enenevässä määrin.

SAK linjaa asiaa siten, että jos työpaikalla sovitaan selvät pelisäännöt, silloin estettä korvaavalle työlle ei ole.

Teknologiateollisuus on niitä harvoja aloja, jossa korvaavasta työstä on sovittu työehtosopimuksessa. Siellä ohjeistetaan, että ennen korvaavan työn aloittamista työntekijälle varataan mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa ja että työnantajan päätös osoittaa korvaavaa työtä työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Aiemmin on ollut jokseenkin pyhä asia, että laillistetut asiantuntija-lääkärit arvioivat yksilön terveydentilan.

– Teimme asiasta kirjauksen työehtosopimukseen vuonna 2007, koska korvaavan työn käyttö oli alkanut levitä. Halusimme pelisäännöt toiminnalle, kertoo Teollisuusliiton (ent. Metalliliitto) työympäristöpäällikkö Juha Pesola.

Oleellista kirjauksen perusteella tehdyissä ohjeissa on Pesolan mukaan se, että korvaava työ on mietitty etukäteen.

– Ohjeissa korostetaan muun muassa tiedottamista, perehdyttämisestä, korvaavan työn tarpeellisuutta, tasapuolisista kohtelusta ja työnantajan vastuuta, hän luettelee ja lisää että työntekijä mielipide siitä, että hän selviytyy korvaavista töistä, pitää myös ottaa huomioon.

Korvaavan työn suosio kasvaa alalla kaiken aikaa. Sitä käytetään nyt jo joka toisessa alan työpaikassa ja yli 250 työntekijän yrityksistä 73 prosenttia käyttää sitä.

Saatiinko väärinkäyttö kuriin tes-kirjauksella?

– Sairaustapauksissa korvaava työ ei ole niinkään ollut ongelma, mutta työtapaturmissa kyllä, Pesola sanoo.

Alunperin ajatuksena oli, että kun työntekijä on pitempiaikaisesti esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi – korvaava työhän ei koske flunssia ja mahatauteja – menettänyt osan työkyvystään, hän voisi tehdä muuta hyödyllistä ja kehittävää työtä.

– Mutta korvaavaa työtä onkin alettu käyttää työtapaturmista aiheutuneissa lyhyissä sairauslomissa. Tämä on teettänyt meillä eniten töitä, Pesola sanoo.

Menettelyllä työnantajat haluavat vaikuttaa tapaturmatilastoihin. Pesolan mukaan osa tilastoissa näkyvästä työtapaturmien vähenemisestä johtuu juuri tästä.

Ilmiö on hyvin yleinen monella muullakin alalla, erityisesti rakennusalalla. Rakennusliitossa korvaavaa työtä ei hyväksytäkään ollenkaan, siitä ei haluta sopia mitään työehtosopimuksessa.

Laki ei tunne

– Meidän määrittelyssä korvaava työ tarkoittaa sitä työtä, jota työnantaja tarjoaa työtapaturmassa loukkaantuneelle ihmiselle. Se voi olla käsi paketissa videoiden katselua toimistossa, jolloin annettua sairauspoissaoloa ei tarvitse merkitä minnekään, kertoo Rakennusliiton sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko.

Kevennetyn työn tekemisen ammattiliitto sen sijaan hyväksyy.

– Sillä tarkoitamme sellaista työtä, jota pitkältä sairauslomalta palaava työntekijä pystyy tekemään. Samasta on kyse, jos henkilö työuransa loppuvuosina tekee kevyempää työtä jaksaakseen työelämässä loppuun asti, Nurmi-Kokko sanoo.

Hän tietää yrityksiä, joissa työantajan on työterveyssopimusta lääkärifirman kanssa tehdessään ohjeistanut korvaavan työn käyttöä tapaturmatilanteissa. Hän ei kuitenkaan halua nimetä näitä yrityksiä.

– On muistettava, että mikään laki ei tunne korvaavaa työtä. Eikä sitä tunne uusi tapaturmalakikaan, Nurmi-Kokko sanoo ja lisää, että lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu on sitä suurempi, mitä suurempi yrityksen riskiluokitus on. Ja riskiluokka taas määräytyy tapaturmien määrän mukaan.

Potilaan etu – vai yrityksen?

Nurmi-Kokko muistuttaa aiemmin itsestään selvinä pidetyistä asioista kuten että lääkärin tehtävä on ajatella potilaan etua ja että esimiehet tai työnjohtajat eivät saa määritellä sairastuneen työkykyä.

Ilmiöstä on kokemuksia muissakin liitoissa.

Työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä kertoo nähneensä, miten työterveyspalveluja tarjoavat yritykset markkinoivat itseään sillä, että heillä on korvaavan työn käytäntö.

– Se on siis heille yksi kilpailutekijä, hän lisää.

Jos yrityksen valitsema työterveysyritys ilmoittaa käyttävänsä korvaavan työtä, työpaikalla ei Hyttisen mukaan enää voida asiaa estää. Kyseessä on hän mukaansa iso periaatteellinen asia.

– Aiemmin on ollut jokseenkin pyhä asia, että laillistetut asiantuntijalääkärit arvioivat yksilön terveydentilan. Nyt päätäntävaltaa arvioinnista siirretään työpaikkatasolle.

Ohjeistuksesta apu?

JHL:lla on korvaavan työn kirjaukset Palvelualojen työnantajien Yleisessä työehtosopimuksessa ja sen sisällä Urheilujärjestöjen ja Finavian tesseissä. Laajamittaisemmasta asian sopimisesta työehtosopimuksissa Hyttinen ei innostu. Mutta ohjeistusta tarvitaan.

JHL:n ohjeistuksessa pidetään tärkeänä, että työpaikalle laaditaan yhdessä työterveyslääkärin kanssa työpaikkaselvitykset, joista selviää henkilön nykyinen työtehtävä ja millaista korvaavaa työtä hän mahdollisesti voisi tehdä.

– Jos selvitys ei ole ajan tasalla ja työterveyshuolto vaihtuu, jolloin lääkäri ei tunne työpaikkaa, tällöin on vaarana, että korvaavan työn määrittely jää työpaikan esimiehen tehtäväksi. Härskimmissä esimerkeissä esimies saattaa sanoa työntekijälle, että tulet vaikka Aku Ankkoja lukemaan työpaikalla, mutta et voi olla poissa töistä.

Hyttinen toivoo, että parannusta tilanteeseen tuo työterveyslääkäreille valmistelussa oleva ohjeistus siitä, kuinka monta sairaslomapäivää kustakin sairaudesta voitaisiin määrätä.

Väljä vai suppea työsopimus?

Teollisuusliittoon sulautuneella TEAM:lla on peruskemian työehtosopimuksessa kirjaus korvaavasta työstä.

– Se lähtee siitä, että työntekijä ja työterveyslääkäri sopivat, onko korvaava työ mahdollista ja onko työntekijä halukas ottamaan vastaan korvaavaa työtä. Jos työntekijä vastaa kumpaankin myöntävästä, asia etenee työnantajalle, kertoo työympäristösihteeri Kari Mäkelä.

Toisaalta, hän muistuttaa, on aina ollut mahdollista osoittaa muutakin työtä, jos työkykyä on lääkärin lausunnon mukaan tallella.

– Mutta vain työsopimuksen puitteissa. Eli jos työsopimus on väljä, silloin korvaavaa työtäkin voidaan teettää laajemmin. Jos työsopimus määrittelee työtehtävät suppeasti, silloin työnantajan mahdollisuudet teettää korvaavaa työtä yksipuolisella määräyksellä ovat pienemmät.

 

Asiasta lisää Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina kello 13.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo.

”Riippuvuutta Yhdysvaltain teknologiasta on vähennettävä”– pyrkii käyttämään valtaa globaalisti

Finnairin lennot palaavat Tampereelle ja Turkuun.

Lyhyiden maan sisäisten lentoyhteyksien palauttaminen on virhe, toteavat vasemmistopoliitikot

Ministeriöiden viestintä yhdistetään valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Henkilöstö ei sääli ministeriöiden viestinnän keskittämistä: Surkeaa muutosjohtamista, henkilöstön ohittamista, vähättelyä, epäselvyyttä

Johannes Yrttiaho

Yrttiaho: ”Ydinaseiden sääntelyn purkaminen lisää ydinsodan riskiä, joka on eksistentiaalinen uhka”

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

”Riippuvuutta Yhdysvaltain teknologiasta on vähennettävä”– pyrkii käyttämään valtaa globaalisti

Finnairin lennot palaavat Tampereelle ja Turkuun.

Lyhyiden maan sisäisten lentoyhteyksien palauttaminen on virhe, toteavat vasemmistopoliitikot

Ministeriöiden viestintä yhdistetään valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Henkilöstö ei sääli ministeriöiden viestinnän keskittämistä: Surkeaa muutosjohtamista, henkilöstön ohittamista, vähättelyä, epäselvyyttä

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
03

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

 
04

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 
05

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

11.06.2026

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

11.06.2026

Yrttiaho: ”Ydinaseiden sääntelyn purkaminen lisää ydinsodan riskiä, joka on eksistentiaalinen uhka”

10.06.2026

Veronika Honkasalo: ”Uskomatonta hyssyttelyä ja pelkuruutta”

10.06.2026

”Käänteentekijöitä mahtuu yli kaksi kertaa enemmän” – Käänne-festivaali muuttaa Tanssin talolle

10.06.2026

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

10.06.2026

Työpajatoimintaa romutetaan: ”Ei järjen häivää”

10.06.2026

Ydinaserajoitusten purkaminen tuo riskejä: ”Virhe”

09.06.2026

Vain osa Naton kustannuksista tunnetaan – Epäsuorien kustannusten arvio puuttuu

09.06.2026

Ryhmäteatterin Westö-tulkinnassa näyttelijät ovat parasta – Missä kuljimme harhaan?

09.06.2026

Viivyttely luontotoimissa lisää niin kustannuksia kuin riskejäkin

09.06.2026

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

08.06.2026

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

08.06.2026

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Stansvikinkallion?

08.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset