KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vuosaari – Itä-Helsingin vihreä helmi

Laura Järvinen kerää yrttejä kahvila Monamin tarjoiluihin. Kahvila sijaitsee Rastilan kartanossa.

Laura Järvinen kerää yrttejä kahvila Monamin tarjoiluihin. Kahvila sijaitsee Rastilan kartanossa. Kuva: Jarno Mela

Leuto merituuli, tunnelmallisia puistoja, kartanoita, uimarantoja. Vuosaarelaiset tuntevat viihtyisän kaupunginosansa, mutta joutuvat taistelemaan sen heikkoa mainetta vastaan.

Tuula Kärki
15.10.2017 8.30

Vuosaari

Vuosaaressa asuu noin 39 000 helsinkiläistä.

Viime vuosisadan alussa Vuosaari oli huvila-alue, ja se pysyi maatalousvaltaisena toiseen maailmansotaan asti. Lähiö syntyi 1960-luvulla, kun sinne rakennettiin Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Asukasmäärän varsinainen kasvu ajoittuu 1990-luvulle, mutta se ei ole loppunut vieläkään.

1998 Vuosaari avautui uudella lailla, kun metro rakennettiin sinne asti.

Heille kysymys siitä, mitä kansallisuutta joku on, on absurdi.

Nykyinen Vuosaari muodostuu Meri-Rastilasta, Rastilasta, Keski-Vuosaaresta, Uutelasta, Mustavuoresta, Niinisaaresta, Nordsjön kartanosta, Aurinkolahdesta ja Kallahdesta. Pinta-alaltaan (17,07 km²) se on Helsingin suurin kaupunginosa.

Väestö on nuorempaa ja monikulttuurisempaa kuin Helsingissä keskimäärin.

Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä alueella on 21 prosenttia. Heistä venäjää puhuvat ovat suurin ryhmä, noin 5 prosenttia. Vuosaaren osista Meri-Rastilassa muunkielisiä on 33 prosenttia ja Kallahdessa 31 prosenttia.

Työpaikkoja alueella on asukaslukuun nähden vähän ja vain kymmenen prosenttia vuosaarelaisista käy töissä kotikaupunginosassaan. Työpaikkojen määrää on kuitenkin nostanut 2008 Vuosaaressa käyttöön otettu satama. Sen yhteydessä toimivat Satamakeskus ja Meriportin yritysalue.

Vuosaari valittiin vuoden kaupunginosaksi elokuussa. Sitä on juhlittu syksyn mittaan.

– Luulen, että valinta on vaikuttanut yllättävänkin paljon mielikuviin Vuosaaresta ja kohottanut asukkaiden itsetuntoa, toteaa Vuosaari-seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, vasemmistoliiton entinen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu.

– Ihmiset katsovat uusin silmin ihanaa kaupunginosaansa, josta median muodostamaan kuvaan he ovat olleet pettyneitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hänen mukaansa tämä kuva on kuva lässähtäneestä Vuosaaresta, joka kamppailee epätoivoisesti maahanmuutosta johtuvan monikulttuurisuuden ikeessä.

Rauhaisa Mogadishu Avenue

Kaikki ovat kuulleet värikkäästä ja syrjäytyneestä Mogadishu Avenuesta. Todellisuudessa se eli Meri-Rastilan tie uinuu syksyisessä iltapäivässä. Siistien kaupungin vuokratalojen reunustamalla kadulla näkyy nainen työntämässä lastenvaunuja ja pari koululaista kotimatkalla.

Siimes toteaa, että monikulttuurisuuden stigma kaipaa oikaisua.

– Itse asiassa olemme onnistuneet Vuosaaressa hyvin monikulttuurisuudessa, hän sanoo.

Hän puhuu monikulttuurisuuden tuomista vahvuuksista: kansainvälisyydestä, toisten ymmärtämisestä ja iloisesta rinnakkainelosta.

– Täällä varsinkin lapset ja nuoret ovat niin tottuneet siihen, että ihmiset ovat erilaisia, etteivät edes huomaa sitä, hän sanoo.

– Heille ei ole eri kansallisuuksia. Heille kysymys siitä, mitä kansallisuutta joku on, on absurdi.

Puistoihin rakennetaan

Siimes muistuttaa siitä, että onnistumista tukee osaltaan viihtyisä ja inhimillinen asuinympäristö. Vuosaaressa pelätäänkin nyt ympäristön tuhoamista , ei tosin asukkaiden toimesta vaan vaillinaisen kaupunkisuunnittelun vuoksi.

Vuosaari on keskikokoisen kaupungin kokoinen ja kasvaa entisestään. Muutamassa vuodessa 39 000 asukkaan kaupunginosaan kaavaillaan tuhansia asukkaita lisää. Jos laskee suunnitelmat ja luonnokset, joita ei ole vielä hyväksytty, runsaassa kymmenessä vuodessa tulossa voisi olla yli 10 000 uutta asukasta.

Paikalliset eivät pane pahakseen rakentamista.

– Mutta olemme huolissamme siitä, minne rakennetaan, ja miltä Vuosaari jatkossa näyttää, Siimes sanoo.

Meneillään ja suunnitteilla on paljon täydennysrakentamista myös puistoihin ja rantojen läheisyyteen. Muun muassa Rastilan leirintäalue on uhattuna yleiskaavassa. Tätä Siimes pitää outona suunnitelmana siksi, että samaan aikaan, kun alueelle halutaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja, lopetetaan yksi Suomen tuottavimmista leirintäalueista.

Helsingissä ei ole muita leirintäalueita.

– Vanha yritystoiminta kannattaisi säilyttää. Leirintäalueen etuja ovat hyvä sijainti, metroyhteys kaupungin keskustaan, oma uimaranta ja viehättävä ympäristö, Siimes luettelee.

– Se myös tuottaa kivasti rahaa kaupungille.

Myös kulttuurimaisema kärsii, kun leirintäalueen kupeessa oleva Rastilan kartano jää kerrostalojen ympäröimäksi.

– Olisi ihana, jos ymmärrettäisiin jättää myös maisemaa, Siimes haaveilee.

Häntä pelottaa se, että Vuosaari halutaan rakentaa tukkoon.

– Ei voi vain tunkea taloja johonkin. Pitäisi miettiä, millainen niistä syntyvä ympäristö on asukkaille.

Luonnon vuoksi

Seuran varapuheenjohtaja Anna-Maija Virta muistuttaa siitä, että Vuosaareen on muutettu paljon juuri luonnon vuoksi.

– Tänne on muutettu paljon myös suoraan maaseudulta, hän sanoo.

– Nyt ollaan menettämässä luontoalueita ja ainutlaatuista kulttuurimaisemaa kartanoineen ja huviloineen. Vanhoja taloja täällä ei enää nytkään ole paljon jäljellä, mutta niitä tarvittaisiin, jotta säilyisi ajallinen kerrostuneisuus, joka osaltaan luo viihtyvyyttä.

Vallilassa syntynyt Virta itse on asunut Vuosaaressa jo kohta 30 vuotta.

– Toki oli korkea kynnys lähteä synnyinseudulta Helsingin rajalle. Tämä oli jossain kaukana, hän sanoo

Silloin ei ollut vielä metroakaan.

– Mutta heti, kun astuin täällä bussista, oli päivänselvää, että tänne jään. Punakivenpuisto oli niin kaunis, kun kuljin sen läpi vanhan Vuosaaren puolelle asuntoesittelyyn.

Siimes on asunut Vuosaaressa kohta 20 vuotta. Hänestä tuli vuosaarelainen sattumalta.

– Olin asunnontarvitsija ensimmäisen lapseni kanssa ja kaupunki osoitti meille vuokra-asunnon Vuosaaresta. Täysin tuntematon paikka tämä ei kuitenkaan ollut, sillä isoisäni asui täällä, ja nuorena minäkin asuin hetken hänen asunnossaan, mutta silloin lähdin nopeasti pois, kun kaverit olivat muualla.

Paluumuuton aikaan Vuosaari oli yhä kaukana.

– Täällä muistellaan, kuinka bussit olivat niin täynnä, että niihin ei mahtunut. Minäkin olen kävellyt lastenrattaiden kanssa Itäkeskuksesta Vuosaareen, Siimes kertoo.

Sitten tuli metro, vuosi Siimeksen jälkeen. Yhtäkkiä oltiin lähellä Helsingin keskustaa.

Terveyspalveluista murhetta

Nykyisin Vuosaaresta ei tarvitse lähteä pois palvelujen perään, jos ei halua. Columbus-kauppakeskuksesta saa lähes kaiken ja ne palvelut, jotka Vuosaaresta puuttuvat, löytyvät Itäkeskuksesta.

– Aika pitkälle täällä pärjää. Kulttuuririentoja haen Helsingin keskustasta, Virta sanoo.

On oma jalkapalloseura, harrastajateattereita, Vuotalo, jossa esitetään elokuvia ja käydään vaikkapa konserteissa.

Yksi palvelu kuitenkin tökkii: terveyspalvelut. Ne ovat olleet kipupiste jo vuosia.

– Ne eivät riitä nykyisellekään asukasmäärälle, entinen Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Siimes sanoo.

– Toinen terveyskeskus lopetettiin. Ei ehkä olisi pitänyt, kun tänne suunnitellaan niin paljon uusia asukkaita.

Kaunista vai rumaa?

Nyt luvassa on korkeita taloja, jopa 30-kerroksisia. Ne tuovat Vuosaareen uudenlaisen panoraman, vaikka jo nyt siellä on Suomen korkein asuintalo. Tyypillistä alueelle ovat olleet pientalot ja kolmikerroksiset kerrostalot. Vuosaarelaiset ovat tottuneet siihen, että ympärillä on paljon vihreää.

– Erityisesti puistoihin suunniteltua täydennysrakentamista asukkaat surevat. Sitä on tulossa paljon, Virta toteaa.

Yksi huoli on se, että kun rakennetaan nopeasti ja paljon, ympäristöstä tulee ruma. Suunnittelukilpailut on pilkottu pieniin osiin.

– Toivomme kaunista uutta arkkitehtuuria. Kun hankkeita palastellaan, on pelko, että lopputulos on rosoinen negatiivisessa mielessä, Siimes arvioi.

– Toivomme myös tasapainoa siihen, millaisia hallintamuotoja suositaan.

Eli, että on niin omistus-, vuokra-, asumisoikeus tai osaomistustaloja tasaisesti Vuosaaren eri alueilla.

Hän toivoo lisää toimeliaisuutta myös vaikkapa sillä, että alueelle saataisiin joku oppilaitos. Nyt peruskoulun lisäksi siellä on ainoastaan yksi lukio.

– Oppilaitos lisäisi alueen vetovoimaa, hän sanoo.

Vuosaaresta käydään pääasiassa muualla töissä.

– Olisi hyvä alueen elinvoiman kannalta, että yritystoimintaa saataisiin lisää, Siimes arvioi.

Vuosaari

Vuosaaressa asuu noin 39 000 helsinkiläistä.

Viime vuosisadan alussa Vuosaari oli huvila-alue, ja se pysyi maatalousvaltaisena toiseen maailmansotaan asti. Lähiö syntyi 1960-luvulla, kun sinne rakennettiin Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Asukasmäärän varsinainen kasvu ajoittuu 1990-luvulle, mutta se ei ole loppunut vieläkään.

1998 Vuosaari avautui uudella lailla, kun metro rakennettiin sinne asti.

Heille kysymys siitä, mitä kansallisuutta joku on, on absurdi.

Nykyinen Vuosaari muodostuu Meri-Rastilasta, Rastilasta, Keski-Vuosaaresta, Uutelasta, Mustavuoresta, Niinisaaresta, Nordsjön kartanosta, Aurinkolahdesta ja Kallahdesta. Pinta-alaltaan (17,07 km²) se on Helsingin suurin kaupunginosa.

Väestö on nuorempaa ja monikulttuurisempaa kuin Helsingissä keskimäärin.

Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä alueella on 21 prosenttia. Heistä venäjää puhuvat ovat suurin ryhmä, noin 5 prosenttia. Vuosaaren osista Meri-Rastilassa muunkielisiä on 33 prosenttia ja Kallahdessa 31 prosenttia.

Työpaikkoja alueella on asukaslukuun nähden vähän ja vain kymmenen prosenttia vuosaarelaisista käy töissä kotikaupunginosassaan. Työpaikkojen määrää on kuitenkin nostanut 2008 Vuosaaressa käyttöön otettu satama. Sen yhteydessä toimivat Satamakeskus ja Meriportin yritysalue.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

Uusimmat

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

 
05

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025

Kokoomuksen ”häpeän päivästä” on tänään tasan kuusi vuotta, yhteistyö persujen kanssa alkoi Al-Holin äideistä

18.12.2025

Europarlamentti puoltaa EU:n laajuista aborttioikeutta, suomalaisista vain persujen Tynkkynen äänesti vastaan

17.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään