KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Kulttuurinen omiminen ei ole tunnekysymys

Saara Särmä
14.10.2017 14.00
Fediverse-instanssi:

Keskustelu kulttuurisesta omimisesta nousi viime viikolla esiin taas kerran. Aiheesta ei ole toistaiseksi keskusteltu Suomessa kovin laajasti ja kattavasti, siksi se tuntuu joka kerta uudelta mediajulkisuuteen noustessaan. On kuitenkin niin, että saamelaisaktivistit ovat nostaneet kulttuurisen omimisen ongelmia esiin jo hyvin pitkään. Heitä ei vaan ole kuunneltu riittävästi.

Kulttuuriseen omimiseen kohdistuva kritiikki leimataan usein mielensä pahoittamiseksi ja puolesta loukkaantumiseksi. Kyse ei kuitenkaan ole tunteista. Tai on niistäkin, mutta ei pelkästään. Pikemminkin kyse on kunnioituksesta ja sen puutteesta. Sekä vielä merkitsevämmin valtarakenteista ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Saamelaiset leimataan turhasta loukkaantujiksi, kun valtaväestö keskustelee keskenään ja päättää, ettei tässä mitään ongelmaa ollut.

Puheella loukatuista tunteista on helppo siirtää keskustelu jonnekin muualle itse aiheesta, semminkin kun valta-analyysi on haastavaa etuoikeutetussa asemassa oleville. Valtaväestön edustajana on helppo ajatella, että eihän sillä ole mitään merkitystä, jos joku pukeutuu gáktiin (saamenpukuun) saatikka intiaanipäähineeseen. Mitä tekemistä Amerikan alkuperäiskansojen historiallisilla symboleilla on nyky-Suomen kanssa?

Niin no, gáktit ja sulkapäähineet ovat osa elävää kulttuuria ja Suomi on osa maailmaa, ei jokin siitä irrallinen saareke. Muiden kulttuurien symbolisia esineitä voi käyttää kunnioittavasti tai epäkunnioittavasti. Jos ottaa muiden kulttuurien osia omaan käyttöönsä, on aina se riski, että se ei ole näitä kulttuureja kunnioittavaa.

Kunnioittava käyttö vaatii perehtymistä aiheeseen ja symbolisten esineiden merkitykseen niiden kulttuurisessa kontekstissa. Erinomaisen kattava esitys aiheeseen on blogi nimeltään Esitys gáktirauhan perusteluista (perustelut.blogspot.fi).

Saamelaiset ovat kulttuurisen omimisen asiantuntijoita juuri siksi, että ilmiö kohdistuu Suomessa usein heihin. Kuitenkin asian noustessa esiin mediassa, heidät usein hiljennetään. Heidän näkökulmansa jätetään tuomatta esiin ja heidät leimataan turhasta loukkaantujiksi, kun valtaväestö keskustelee keskenään ja päättää, ettei tässä mitään ongelmaa ollut.

Asiasta aktiivisesti sosiaalisessa mediassa keskustelevia saamelaisia yritetään saada hiljaiseksi myös silkalla vihapuheella, kuten Petra Laiti blogissaan (petralaiti.com) tuo esiin.

Media nostaa kulttuurisen omimisen esiin yleensä yksittäistapauksina, eikä systemaattisena ja toistuvana ilmiönä. Myös näin luodaan kuvaa, että kriittinen keskustelu tapauksesta on mitätöntä turhasta loukkaantumista. Lyödään tapauksen päälle somekohun leima ja siirrytään eteenpäin, kunnes taas tulee seuraava ”kohu”.

Kriittinen keskustelu ei kuitenkaan ole mikään somekohu, se on tapa tehdä näkyväksi systemaattisia ongelmia.

Sosiaalisen median kautta monet sellaiset näkökulmat, jotka aiemmin eivät ole nousseet esiin, pääsevät kuuluviin. Tämä on valtavan hieno asia ja tarjoaa meille kaikille monia oppimisen mahdollisuuksia. Kuuntelemalla toisten ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä, voi päästä laajentamaan omaa maailmankuvaansa ja oppia jotakin valtarakenteista.

Yleensä ne, jotka ovat valtarakenteissa jollain tavalla alisteisessa asemassa, hahmottavat nämä rakenteet paremmin kuin ne, joilla valtaa on. Siksi syrjittyjen kuunteleminen ja vakavasti ottaminen on joskus hankalaa.

Oman etuoikeutetun aseman tiedostaminen nostaa esiin monenlaisia tunteita, syyllisyyttäkin. Ei kuitenkaan kannata jäädä defenssipäissään torjumaan ja kieltämään toisen kokemuksia, siksi että ne tuottavat itsessä epämiellyttävän olon.

Toisen kokemuksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa, mutta ymmärtäminen ei ole solidaarisuuden edellytys. Kuunteleminen ja vakavasti ottaminen ovat.

On melko mielikuvituksetonta väittää, että mitään ei saa enää tehdä, jos toisten kulttuurien symbolisia esineitä pitää kohdella kunnioittavasti. Kaikki lainaaminen toisilta kulttuureilta ei ole kulttuurista omimista, rajat ovat häilyviä eikä yksiselitteisiä ohjenuoria ole. Erityisen tarkkana pitää kuitenkin olla vähemmistökulttuureilta lainaamisessa, silloin kun valtakulttuurin edustajat tekevät sen taloudellisen hyötymisen tarkoituksessa.

Kun muita kulttuureja typistetään stereotyypeiksi, joilla tehdään rahaa, ollaan aika kaukana kunnioittamisesta. Se, että tamperelainen firma mainostaa itseään stereotyyppisellä intiaanikuvastolla on ongelma. Se on ongelma, koska me valkoiset tamperelaiset olemme osa globaalin valkoisen ylivallan jatkumoa.

Vaikka Yhdysvaltojen alkuperäiskansat tuntuvat kaukaisilta, olemme me kaikki kietoutuneet yhteen globaalin talouden ja historian monimutkaisissa kudelmissa.

Kritiikkiä ei tietenkään kenenkään tarvitse ottaa vakavasti, jokainen saa omassa elämässään, työssään tai mainoskampanjassaan pukeutua niin kuin haluaa ja tuottaa ihan minkälaisia kuvastoja tahansa. Ei ankeiden stereotypioiden toistamista kukaan ole kieltänyt. Kuluttajana voin jättää tamperelaisfirman palvelut käyttämättä ja Brunbergin edelleen rasistisesti kuvittamat suklaasuukot ostamatta.

Voin myös käyttää sananvapauttani näiden kritisoimiseen, siinä missä jotkut muut käyttävät ilmaisunvapautta ongelmallisten kuvastojen tuottamiseen. Jokainen saa valita, minne suuntaan maailmaa haluaa osaltaan viedä. Kritiikki pyrkii osoittamaan valtarakenteita ja normeja, mikä on ensimmäinen askel niiden purkamiseen ja liikkeeseen kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja maailmaa.

Lopulta, kun tietoisuus kulttuurisen omimisen ongelmista leviää, on hämmentävää, miksi jotkut kerta toisensa jälkeen valitsisivat loukata muita tietoisesti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi madonlukuja ensi vaalikauden sopeuttamistarpeista.

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

Eduskunta päättää tänään rajalain jatkosta.

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

Kokoomuksen kannatus on romahtanut myös HS-gallupissa.

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset