”Ihmiset kärsivät jo sote-vitkuttelusta”

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pitää mielenkiintoisena sitä, että hallitus viime viikon torstaina siirsi esitystään sote-uudistuksesta taas kerran, nyt tosin vain viikolla. Hän toteaa, että valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen koplaaminen on ollut hankala rasti.

– Linjaus maakuntauudistuksesta ja valinnanvapaudesta on osoittautunut hankalaksi yhtälöksi, vaikka se aikanaan saatiin kuulostamaan yksinkertaiselta. Valinnanvapauden rakentaminen ei olekaan helppoa varsinkin, kun se on sidottu yhteen maakuntauudistuksen kanssa, Pekonen arvioi.

Pekonen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja sote-seurantaryhmän jäsen.

Hän toteaa, että maakuntauudistus voisi edetä.

– Mutta se ei etene ennen kuin valinnanvapausasia liikahtaa.

Hän pitää huolestuttavana sitä, että ollaan jo reilusti ylitetty vaalikauden puoliväli, eikä asiassa päästä eteenpäin.

– En toki tiedä, mitä hallituspuolueet keskenään neuvottelevat, mutta tuntuu käsittämättömältä, että vaikka neuvotellaan tunteja ja tunteja, ministereillä on ihan eri käsitys siitä, mistä ylipäätään on neuvoteltu.

Viime viikon alussa peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ehti ilmoittaa, että valinnanvapaudesta on päästy sopuun. Saman viikon torstaina hän kuitenkin kertoi, että ei olekaan. Tämän viikon torstaina yritettiin uudelleen. Yrityksen kohtalosta ei ole tietoa Kansan Uutisten mennessä painoon.

Kuka maksaa?

Keskiviikkona keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, avautui neuvotteluista facebookissa.

”En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana”, hän kirjoitti.

”Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.”

Taustana oli Helsingin Sanomien juttu, jossa käytiin läpi tuoreinta, maanantaina syntynyttä lakiesitystä. Lehden mukaan niin sote-asiantuntijaryhmän kuin perustuslakiasiantuntijoiden arvio esityksestä on ollut tyly. He varoittivat viemästä esitystä eteenpäin, koska siinä on ilmeisiä ongelmia, vakavimpana kokoomuksen ajama asiakasseteli, joka lisäisi yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko totesi viime viikolla, että asiakasseteli on subjektiivinen oikeus. Keskustan Saarikon mukaan näin ei ole. Sitä ei tiedetä, miten asia lopulta oikeasti on.

– Risikon ajatus subjektiivisesta oikeudesta asiakasseteliin kuulostaa minustakin ihan mahtavalta. Jokainen saisi ne palvelut, josta on unelmoinut, Pekonen sanoo.

– Kysyn vain, kuka sen maksaa.

Pekoselle on epäselvää muun muassa asiakassetelin euromääräinen taso.

– Jos summa on pieni, se tietysti tarkoittaa sitä, että hyvätuloiset pystyvät laittamaan omaa rahaa sen päälle ja ostamaan itselleen entistä parempia palveluita terveyspalvelufirmoilta. Ne, joilla ei ole tällaisia rahoja, joutuvat valitsemaan aina edullisimman vaihtoehdon.

Paluuta ei olisi

Suurin huoli Pekosella on kuitenkin siitä, että alkuperäiset tavoitteet ovat jääneet unholaan valmistelussa.

– Pelkään, että uudistus kasvattaa terveyseroja, kun yksityiset firmat päästetään markkinoille, hän sanoo.

Huolta lisää se, että paluuta ei ole, jos kansalliset sosiaali- ja terveyspalvelut luovutetaan firmoille.

– Olemme jo luovuttaneet aika paljon. Yksityinen sektori on jo nyt paikannut ison osan siitä, mitä julkinen sektori ei ole pystynyt tuottamaan, Pekonen sanoo.

– Mutta jos avaamme markkinat kokonaisuudessaan, sen jälkeen pitää noudattaa kansainvälistä kilpailulainsäädäntöä ja muita säädöksiä. Siitä ei ole paluuta emmekä enää pysty hallitsemaan palveluja. Tämä on niin kansanedustajien kuin kansalaisten hyvä tiedostaa.

Keskeinen ongelma on myös se, että sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen yhdistämisen peruuntuu, kun ne markkinallistetaan ja yritykset hoitavat kansalaisten terveyttä bisneksenä. Integraatio on ollut yksi soteuudistuksen alkuperäinen tavoite.

– Se ei toteudu nyt esillä olevalla mallilla, jossa suuret yksityiset terveysfirmat tulevat markkinoille. Siihen vaikuttaa jo se, että iso osa sosiaalipalveluista on viranomaistehtäviä.

Mitä seuraa vaalien jälkeen?

Kaikesta huolimatta Pekonen pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus saadaan pian valmiiksi.

– Vitkuttelusta kärsivät ensisijaisesti ne ihmiset, jotka ovat riippuvaisia näistä palveluista, hän tähdentää.

Hän muistuttaa myös siitä, että kunnat ja maakunnat ovat hankalassa tilanteessa, kun yritetään ennustaa, mitä on tulossa.

– Kaikki kehittäminen junnaa paikallaan.

Pekosen mielestä oli virhe, että hallitus ei ottanut oppositiopuolueita mukaan soteuudistuksen tekemiseen.

– Vasemmistoliitto on koko ajan esittänyt, että uudistus pitäisi tehdä parlamentaarisesti, hän sanoo.

– Mutta parlamentaarisesta valmistelusta on sanottu, että sillä ei saada valmista, koska mukana olisi niin paljon puolueita. Ei näytä valmista tulevan näinkään, kun kaksi kinastelee keskenään siitä, mitä ovat sopineet.

Pekonen ihmettelee sitäkin, että kolmas hallitusryhmä ei pukahda mitään.

– Siniset tuntuvat olevan täysin ulkona tästä keskustelusta, vaikka heillä on sosiaali- ja terveysministeri. On hämmentävää, että Pirkko Mattila ei ole ottanut missään kantaa sote-uudistukseen.

Pekonen perustelee yhä parlamentaarisen valmistelun tärkeyttä sillä, että saataisiin pysyvä uudistus.

– Suuri huoli on se, että jos uudistus lopulta tällä kaudella saadaan valmiiksi, mitä tekee seuraava hallitus. Repiikö se taas uudistuksen auki? Se ei olisi tarkoituksenmukaista.

– Näin isoissa uudistuksissa pitäisi olla parlamentaarinen valmistelu, jotta niihin sitouduttaisiin yli vaalikausien.

Avoimia kysymyksiä

Pekonen toteaa, että avoimia kysymyksiä on yhä valtava määrä. Sosiaalipuoli on jäänyt hämärän peittoon. Esimerkiksi työllisyyspalvelujen tulevaisuus ei ole tiedossa.

– Niistä ei ole sanottu mitään esimerkiksi sote-seurantaryhmässä.

Uudistuksen yksi syy ovat olleet kustannukset. Tarkoitus on säästää kolme miljardia euroa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Koko ajan on puhuttu säästöistä. Mutta nyt tarjolla oleva malli kasvattaisi kustannuksia, Pekonen arvioi.

Pekonen ihmettelee sitä, että eduskuntaan tulossa oleva asiakasmaksulaki on irrallaan uudistuksesta.

– Meillä ei ole mitään käsitystä, mitä siinä säädetään. Ehkä maksuja ollaan jotenkin yhtenäistämässä, mutta kuinka suuriksi, hän kysyy.

Nyt asiakasmaksut, kuten terveyskeskusmaksut, vaihtelevat kunnittain. Asiakasmaksut ovat yksi keskeinen asia vasemmistoliiton pari viikkoa sitten julkistamassa hyvinvointikampanjassa. Puolueen valtuustoryhmät ovat ehtineet tehdä monessa kunnassa aloitteita maksujen poistamisesta tai kohtuullistamisesta jo aiemmin.

Esimerkiksi Helsingissä maksuja ei ole. Pekosen mielestä se on hyvä päätös.

– Helsinki on hyvä esimerkki siitä, että terveyskeskusmaksujen kerääminen maksoi enemmän kuin niistä saatiin tuottoja, hän sanoo.

Pekonen muistuttaa siitä, että suomalaiset maksavat veroja maksukykynsä mukaan, jotta olisi palveluja, joita tarjota kaikille.

– Juuri terveydenhuoltopalvelut pitää pystyä tuottamaan verorahoilla. Siksi haluamme maksuttomat terveyskeskuskäynnit niin sairaanhoitajan kuin lääkärin vastaanotolle.

Hän arvioi, että maksuttomuudella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus. Jos ihminen pääsee ajoissa hoitoon, eivät hoidon kustannukset pääse kohoamaan.

– Mutta jo nyt terveysasemilla työskentelevät ihmiset kertovat huolestuttavaa viestiä siitä, että terveyskeskukseen tulemista venytetään viimeiseen asti. Saatetaan jättää hoitoja, kuten haavahoito, kesken, koska ei ole varaa tulla vastaanotolle.

– Kymmenen euron terveyskeskusmaksu voi kuulostaa pieneltä summalta, mutta joillekin se on iso raha. Jos ei ole varaa ostaa lääkkeitä ja ruokaa, haavan hoidattamisestakin maksaminen jää helposti, kun ajattelee, että voihan sen tehdä itse, Pekonen sanoo.