On toukokuu 1945, Tanskassa päättyy viiden vuoden saksalaismiehitys. Sen jäljiltä maan länsirannikko on kauttaaltaan miinoitettu. Rantahiekkaan on haudattu maamiinoja enemmän kuin muualle Eurooppaan yhteensä.
Tästä historian faktasta liikkeelle lähtevä tanskalaisfilmi Land of Mine (Under Sandet, 2015) on pelkistetyn pienimuotoinen ja miellyttävästi valtavirroista poikkeava sotadraama. Pohjaviritykseltään myös empaattinen ja humaani, vaikkei sitä alkulämmittelyjen perusteella ehkä uskoisi.
Päähenkilön, keski-ikäisen vääpelin (Roland Möller) aggression purkauksen voi nähdä symbolisena ilmauksena koko kansakunnan sisälle miehitysvuosina patoutuneista tuntemuksista.
Vääpeli on saanut miinanpurkuprojektiin alaisikseen parikymppisistä saksalaisista sotavangeista koostuvan ryhmän. Tehtävä on vaarallinen ja useimmille purkajista ymmärrettävästi pelottava: moni ei ole ollut koskaan tekemisissä moisten räjähteiden kanssa. Tästä lähtöasetelmasta muotoutuu vivahteikas ja tiivistunnelmainen elokuva.
Miinanpurkukohtauksiin sisältyvä dramatiikka ja jännitys on tavoitettu elokuvan hengen mukaisesti konstailemattoman realistisesti. Näyttävälle toiminnallisuudelle ei ole sijaa, mikä olisikin typerää. Pääpaino tapahtumissa on osapuolten henkilösuhteissa.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Martin Zandvliet on luonut toinen toistaan vivahteikkaampia henkilökuvia, näyttelijäsuorituksiltaan Land of Mine on ansiokas ja sympaattinen tuttavuus.
Leffa palkittiin Tanskassa vuoden parhaan kotimaisen elokuvan Bodil-palkinnolla.
Land of Mine. Teema Fem sunnuntaina 29.10. klo 22.00. Areena 30 päivää.
uutiskirje 
