Suomessa tapetaan ja hylätään joka vuosi ainakin 20 000 ei-toivottua kissaa. Villiintyneet kissapopulaatiot lisääntyvät, ja kissanpentuja hukutetaan yhä yleisesti.
Kissojen eläinsuojeluongelmia aiheuttaa eniten kissojen arvostuksen puute.
Kissojen hylkääminen ja hylättyjen kissojen eläminen vapaasti lisääntyvissä laumoissa on tavallista etenkin maaseudulla. Näillä niin sanotuilla populaatiokissoilla on hoitamattomuudesta ja sisäsiittoisuudesta johtuvia sairauksia ja vammoja.
Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.
Vapaaehtoiset toimijat käyttävät valtavasti resursseja kissojen loukuttamiseen sekä sijaiskotien ja pysyvien kotien etsimiseen niille kissoille, jotka eivät ole liian villejä uuteen kotiin sijoitettaviksi.
Uusia keinoja kissojen arvostuksen ja omistajien vastuullisuuden lisäämiseen pohdittiin tällä viikolla seminaarissa, jonka järjestivät Sey Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen Kissaliitto ry.
Tunnistus ja rekisteröinti
Kissan arvostuksen nostajaksi on ehdotettu esimerkiksi kaikkien kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Silloin jokaisella kissalla olisi omistaja, joka on siitä vastuussa.
– Rekisterin perustaminen ja ylläpito maksaisivat, mutta tuleville maakunnille tulisi säästöjä vähentyneinä hoitopäivinä löytöeläinten talteenottopaikoissa. Säästöjä tulisi myös siitä, että tunnistusmerkinnän ollessa pakollinen hoitokuluille löytyisi aina myös maksaja eli kissan omistaja, sanoi Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Veikko Saarela.
Nykyään vain joka kymmenes löytökissa haetaan takaisin kotiin, mutta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kissan omistaja löytyisi varmasti.
Kissojen vastuulliseen omistamiseen kuuluu myös ulkona liikkuvien kissojen sterilaatio tai kastraatio. Kissojen kohtaamia ongelmia saattaisi olla mahdollista ratkoa pakollisen kissojen sterilaation tai kastraation kautta.
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolan mukaan esimerkiksi kustannuksiin ja rekisterin ylläpitoon liittyviä kysymyksiä on vielä ratkaistava.
– Tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on selvitetty ja valmistelu jatkuu. Asiaa aiotaan pohtia siinä vaiheessa, kun tunnistuslainsäädäntöä uusitaan. Kuulemme mielellämme tietoa vastaavien säännösten toimivuudesta muualla maailmassa.
Mallia Belgiasta?
Belgiassa on kiristetty kissoja ja koiria koskevaa lainsäädäntöä vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut vähentää talteen otettujen eläinten määrää.
Vuodesta 2012 lähtien on tiukennettu erityisesti kissoja koskevaa lainsäädäntöä kissapopulaation pienentämiseksi. Kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.
Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.
– Etsimme jatkuvasti parhaita käytäntöjä kunnista selvitysten ja tutkimusten avulla. Haasteena on se, että rekisteriä ei toteutettu samaan aikaan pakollisen tunnistusmerkinnän kanssa, sanoi Flandersin alueen eläinten hyvinvointijaoston johtaja Eric Van Tilburgh.
Kissa palelee Pohjolan luonnossa
Monessa Suomea lämpimämmässä maassa harjoitetaan vapaaehtoisvoimin niin sanottua loukuta-leikkaa-palauta -toimintaa.
Siinä kissa otetaan kiinni, kastroidaan tai steriloidaan ja palautetaan kiinniottopaikkaan. Pohjoisissa olosuhteissa tämä on hyvin haastavaa, sillä kissat kärsivät pakkasesta ja ruoan puutteesta. Norjassa toimintaa harjoitetaan kuitenkin harkitusti.
Norjalaisen eläinsuojelujärjestö Dyrebeskyttelsen Norgen toiminnanjohtaja Monica Dahlback sanoo silti, että keinoa tulisi käyttää vain vaihtoehtona eläimen lopettamiselle ja vain silloin, kun olosuhteet ovat kissalle turvalliset.
– Leikattuna palautetut kissat myös pitävät leikkaamattomat kissat poissa asuinalueeltaan. Ajan myötä tämä pienentää kissapopulaatioiden kokoa ja määrää.
– Vaarana kuitenkin on, että kissat kärsivät paitsi kylmästä, myös sairauksista ja vammoista, jotka jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Miten kissojen hyvinvointia voidaan valvoa riittävästi, Dahlback pohtii.
uutiskirje 
