Johtavien teollisuusmaiden kehitys ei kuitenkaan 1980-luvulta lähtien ole noudattanut kulkenut Kuznetsin teorian mukaisesti. Supistumisen sijaan erot ovat kasvaneet.
Globalisaation huippukausi oli aika Berliinin muurin murtumisesta vuoden 2008 finanssikriisiin. Globalisaatiosta hyötyivät eniten Aasian nousevien maiden keskiluokka. Sen sijaan rikkaiden OECD-maiden alempi keskiluokka Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Oseaniassa ja Japanissa ei kasvattanut tulojaan ollenkaan tuona jaksona. Toisin sanoen Aasian köyhät ja keskiluokka ovat olleet suuria voittajia ja rikkaan maailman alempi keskiluokka suuri häviäjä.
Kaikista eniten globalisaatiosta kuitenkin on hyötynyt maailman rikkaimmista ihmisistä muodostuva prosentti. He ovat hyötyneet globalisaatiosta suhteellisesti ottaen melkein yhtä paljon kuin Aasian keskiluokat ja absoluuttisesti huomattavasti enemmän. Koska rikkaiden maiden keskiluokat ovat kärsineet samalla kun rikkaiden maiden rikkaimmat ovat hyötyneet ovat tuloerot rikkaissa maissa suurentuneet.
Ei käyrä, vaan aaltoja
Maailman johtava tuloerojen tutkija Branco Milanovic ehdottaakin uudessa kirjassaan Tuloerot globalisaation aikakaudella, että Kuznetsin käyrän sijaan pitäisi puhua Kuznetsin aalloista. Kehitys ei päädy mataliin tuloeroihin vaan tuloerot vuorotellen suurenevat ja pienenevät. Aaltoliike syntyy voimista jotka kasvattavat tuloeroja ja niiden vastavoimista. Välillä on kausia jolloin kasvattavat voimat ovat vahvempia, välillä taas vastavoimat ovat vahvempia.
Tuloeroja kaventavat voimat Milanovic jakaa vahingollisiin ja suotuisiin. Vahingollisia ovat esimerkiksi sodat, luonnonkatastrofit ja epidemiat, suotuisia koulutuksen laajempi saatavuus, sosiaalisten tulonsiirtojen kasvattaminen ja progressiivinen verotus.
Sodilla on kaksinainen luonne sikäli, että ne usein pienentävät tuloeroja, mutta toisaalta voivat olla seurausta suurista tuloeroista. Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan taustalla olivat korkeat tuloerot. Kotimaan markkinoiden pieni kysyntä pakotti etsimään investointikohteita ulkomailta ja toisaalta sodanlietsonta oli vastaus suurten tuloerojen aiheuttamaan poliittiseen levottomuuteen.
1980-luvulle tultaessa tuloeroja kaventaneet voimat alkoivat ehtyä. Informaatioteknologia teki mahdolliseksi siirtää tuotantoa ulkomaille. Pääoman verottaminen vaikeutui koska pääomaa on helppo siirtää maasta toiseen. Tasa-arvoa tavoitelleet poliittiset liikkeet menettivät vetovoimaansa Neuvostoliiton romahduksen vuoksi.
Takaisin 1800-luvulle?
1980-luvulle asti maiden sisäiset tuloerot kaventuivat mutta maiden väliset lisääntyivät. Siitä eteenpäin kuitenkin keskitulot Aasian maissa ovat kasvaneet minkä vuoksi maiden väliset erot ovat kaventuneet. Siksi maiden sisäisten tuloerojen merkitys on korostunut. Jos nykyinen kehitys jatkuu, palaamme samanlaiseen tilanteeseen kuin 1800-luvun alussa, jolloin globaalit tuloerot johtuivat enimmäkseen kunkin maan sisäisistä eroista rikkaiden ja köyhien välillä. Olemme palaamassa maailmaan, joka on tuttu 1800-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden klassikoista.
Milanovicin mukaan tuleva kehitys nivoutuu kolmeen poliittiseen dilemmaan.
Ensimmäinen dilemma on, mikä on Kiinan reaktio siihen, että sen väestö odottaa lisää vapauksia ja poliittisen päätöksenteon demokratisoitumista.
Toinen dilemma on, miten rikkaat maat selviävät niiden keskiluokkien tulotason kasvun pysähtymisestä.
Kolmas dilemma on, johtaako rahan kasautuminen maailman väestön rikkaimmalle prosentille autoritaariseen plutokratiaan tai sen vastakohtaan, nationalistiseen populismiin.
Kuznetsin aallot eivät kuitenkaan ole luonnonvoima. Ihmiset voivat vaikuttaa kehitykseen osallistumalla poliittiseen toimintaan. Milanovicin mukaan parempi kuin verottaa juoksevia tuloja on tasata ihmisten lähtökohtien eroja koulutusmahdollisuuksilla ja jakamalla varallisuutta tasaisemmin.
Branko Milanovic: Tuloerot globalisaation aikakaudella. Vastapaino 2017.
Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti. Hän on opettanut filosofiaa useita vuosia Helsingin yliopistossa, erikoisalanaan yhteiskuntatieteiden metodologia. Tällä palstalla hän tarkastelee taloustieteen peruskäsitteitä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
lehti 