KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Välähdyksiä taloustieteestä 12/12: r > g vai c + v + m = w?

Thomas Piketty.

Thomas Piketty. Kuva: All Over Press/imago sportfotodienst

Vuonna 2013 ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi tunnetun teoksensa Pääoma 2000-luvulla. Sen keskeinen väite oli, että 2000-luvulla pääoman tuotto (r) on systemaattisesti ollut suurempi kuin talouskasvu (g).

Jouni Airo
7.1.2018 12.00

Jos pääomatulot kasvavat jatkuvasti muita tuloja nopeammin, saatamme olla päätymässä sellaiseen yhteiskuntaan, joka vallitsi Euroopassa 1800-luvulla. Silloin hallitsi pieni koroilla ja perinnöillä elävä eliitti.

Pikettyn kirjan nimi on suora viittaus Karl Marxin Pääoma -teokseen, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1867. Marxin pääoman ydintä voi ehkä kuvata yhdellä yhtälöllä: c + v + m = w. Tavaran arvo (w) on sen tuottamisessa kulutetun pysyvän pääoman (c), vaihtelevan pääoman (v) ja siihen sisältyvän lisäarvon (m) summa.

Pysyvä pääoma tarkoittaa koneita, kalustoa ja raaka-aineita, vaihteleva pääoma työvoiman arvoa ja lisäarvo tuotannossa luotua uutta arvoa. Marxin teorian perusväite on, että työvoima luo koko lisäarvon. Pysyvä pääoma ei luo uutta arvoa vaan ainoastaan siirtää tuotteeseen itseensä sisältyvän arvon, joka on luotu aikaisemmalla työllä.

Piketty pääoman käsite laajempi

Miten näiden kahden teoksen suhdetta sitten voidaan luonnehtia?

Marxin teoria on käsitteellisesti rikas kuvaus siitä mitä tuotannossa tapahtuu, minkälaiset toimijat siihen osallistuvat ja mitä niiden vuorovaikutuksessa tapahtuu. Sen lähtökohta on sen aikainen poliittinen taloustiede mutta se olennaisesti luo kuvauksensa kritisoimalla lähtökohtaansa. Teoksen alaotsikkohan on ”poliittisen taloustieteen kritiikki”. Marx etsii vastausta kysymyksiin, mitä pääoma on, miten se toimii ja miten ylipäätään on mahdollista, että se tuottaa voittoa.

Piketty ei analysoi pääomaa tässä mielessä. Hän ottaa annettuna sen, että pääoma tuottaa voittoa ja kysyy, miten voiton suuruus on vaihdellut eri aikoina. Hänen pääoman käsitteensä on laajempi kuin Marxin. Hän sisällyttää siihen kaikki varallisuuden muodot, jotka voivat olla yksityisomaisuutta ja jota voidaan vaihtaa markkinoilla. Siten siihen kuuluvat tuotantopääoman lisäksi asunnot, pankkitalletukset ja maaomaisuus.

Pikettyn tutkimus perustuu valtavaan tilastoaineistoon 1700-luvulta lähtien etupäässä Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Hänen aineistonsa mukaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Eurooppaa hallitsi yksityinen varallisuus. Silloinen yhteiskunta on tuttu esimerkiksi Honorè de Balzacin, Jane Austenin, Charles Dickensin ja Emile Zolan teoksista.

Varallisuuserot kasvussa

Vuosien 1914–1945 kriisien seurauksena varallisuuden arvo pieneni rajusti. Siksi tulo- ja varallisuuserot kaventuivat. Toisen maailmansodan jälkeen harjoitettu politiikka piti edelleen erot pieninä.

1970- ja 1980-luvuilta lähtien erot ovat jälleen alkaneet kasvaa. Tämä johtui poliittisista käänteistä, joista tärkeimpiä olivat verotuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutokset. Asiaan on myös vaikuttanut talouskasvun hidastuminen. Hitaasti kasvavassa taloudessa perintövarallisuuden merkitys kasvaa.

Pikettyn keskeinen muuttuja on yksityisen varallisuuden suhde kansantuloon. Mikäli pääoman tuotto vakiintuu merkittävästi talouden kasvuvauhtia suuremmaksi, eli r > g, vaurauden jakauma vinoutuu.

Yleisenä johtopäätöksenään hän esittää, että tulojen ja varallisuuden historia on luonteeltaan poliittista, kaoottista ja arvaamatonta. Paljon riippuu yhteiskunnasta, vallitsevista ajatustavoista, politiikasta ja instituutioista, joilla eroja pyritään muokkaamaan suuntaan tai toiseen. Tulot ja varallisuus eivät seuraa deterministisesti taloudesta. Vaurauden jakautumisen historia on poliittista.

Eroja tasoittavina yleisinä tekijöinä hän mainitsee koulutuksen ja pääoman liikkumisen. Eriyttäviä tekijöitä ovat ylimpien palkkojen karkaaminen ja varallisuuden keskittyminen ja erityisesti se, että suuret omaisuudet kasvavat pieniä nopeammin. Tärkeä tekijä viime aikoina on ollut talouden kasvun hidastuminen. Hitaasti kasvavassa taloudessa perityn varallisuuden merkitys kasvaa.

Perinnöt palauttavat 1800-luvun oloihin

Perintövarallisuuden kasvu 2000-luvulla on palauttamassa meitä 1800-luvun oloihin. Varallisuuden arvo suhteessa kansantuloon on noussut jatkuvasti ja näyttää siltä, että yksityisen varallisuuden arvo lähenee maailmansotia edeltänyttä huipputasoaan.

Jos pääoman tuotto ylittää pitkällä aikavälillä tulojen ja tuotannon kasvun menneisyydestä periytyvä varallisuus uusiutuu nopeammin kuin tuotanto ja tulot kasvavat. Syntyy oikeuttamatonta ja mielivaltaista eriarvoisuutta. Tällainen kehitys voi horjuttaa meritokraattista arvojärjestelmää ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Marxin teoria kuvaa kapitalismin syvintä ydintä. Piketty kuvaa yhteiskunnan kehitystä sellaisena millaisena se arkielämässä näyttäytyy. Otsikossa esitettyjen yhtälöiden suhteessa tämä ilmenee niin, että Marxin lisäarvo (m) on sekä taloudellisen kasvun (g) että pääomatulon (r) lähde. Sitä miksi pääoman tuotto on Pikettyn tarkastelemalla jaksolla ollut suurempi kuin talouden kasvu ei Marxin teoria selitä. Kuten Piketty itse toteaa, tämä johtuu poliittisista, sosiaalisista ja psykologisista tekijöistä sekä ja valtion talouteen kohdistamista toimista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Otsikon kysymykseen kumpi yhtälöistä pitäisi valita täytyy tietysti vastata, että molemmat. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja vaan kuvaavat yhteiskunnan eri tasoja.

Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti. Hän on opettanut filosofiaa useita vuosia Helsingin yliopistossa, erikoisalanaan yhteiskuntatieteiden metodologia. Tällä palstalla hän tarkastelee taloustieteen peruskäsitteitä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

Uusimmat

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
03

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään