EU:n joulukuun alusta voimaan astunut uusi perussopimus kasvattaa Euroopan parlamentin valtaa edelleen. Entistä suuremmasta joukosta asioita päättää pelkän EU:n neuvoston lisäksi myös parlamentti. Ilman sen siunausta päätöstä ei synny.
Vallan kasvaessa Euroopan parlamentti on kuitenkin itse nakertanut valtaansa ja luovuttanut sitä käytännössä muutamalle ihmiselle. Nyt sitä koetetaan taas jakaa isommalle joukolle.
Päätöksiä pienellä porukalla
Kun EU:n komissio antaa direktiiviesityksen, sitä alkaa ensimmäiseksi käsitellä EU:n parlamentin jokin valiokunta nimeämällä jonkun jäsenistään raportööriksi valmistelemaan parlamentin kantaa. Muut poliittiset ryhmät valitsevat varjoraportöörin seuraamaan asian valmistelua.
Huomattavan suuri osa asioista on päätetty niin, että raportööri on selvittänyt pohjaksi isojen poliittisten ryhmien kantoja asiaan. Jos nopea ratkaisu on näyttänyt niiden pohjalta mahdolliselta, on käynnistetty neuvottelut komission ja jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston puheenjohtajamaan kanssa jo ennen kuin edes parlamentin valiokunta on muodostanut kantaansa asiaan.
Näissä neuvotteluissa on selvitetty, millaisiin kompromisseihin puolin ja toisin on halukkuutta. Jos yhteisymmärrys on löytynyt, asiat ovat edenneet nopeasti. Raportööri on kirjoittanut raporttinsa kompromissin mukaisesti ja kertonut valiokunnalle ja myöhemmin parlamentin täysistunnolle, että näin on jo itse asiassa sovittu neuvoston kanssa, joten tätä ei voi muuttaa.
Neuvostossa puolestaan sitä edustanut puheenjohtajamaa on kertonut, että näin on jo sovittu parlamentin kanssa eikä tätä enää voi muuttaa.
Edes paperit jakoon
Näistä kompromissineuvotteluista ei ole pidetty pöytäkirjoja eivätkä paperit ole olleet julkisia.
Parlamentti on itse huomannut, että se on luovuttanut valtaansa muutamalle ihmiselle ja on muuttanut menettelysääntöjään, mutta niiden toimivuudesta ei vielä ole kokemuksia.
Nyt valiokuntien pitäisi periaatteessa hyväksyä ennen neuvotteluja ohjeet ja tavoitteet neuvotteluille. Lisäksi neuvotteluryhmiin pitäisi tulla kaikkien poliittisten ryhmien edustus. Neuvotteluissa käsitellyt paperitkin pitäisi antaa ainakin parlamentin kyseisen valiokunnan käyttöön.