Turkin panssarivaunut ovat pääosin saksalaisia Leopard-tankkeja. Kuvien mukaan niitä on käytetty hyökkäyksessä Syyriaan.
Viime perjantaina kerrottiin, että Nato-maa Saksan hallitus antaisi valmistaja Rheinmetallille luvan modernisoida Turkin Leopard 2 -panssarit. Tämä on herättänyt vastustusta eri puolilla poliittista kenttää.
Liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen, joka kuuluu liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteihin, sanoi BBC:lle vastustavansa sopimusta.
Nato-liittolaiset ovat nyt napit vastakkain.
Röttgenin mukaan Turkin hyökkäys on ”laiton, vastoin kansainvälistä oikeutta ja haitaksi taistelussa Isisiä vastaan”. Hän sanoi, ettei Turkki voi väittää toimivansa itsepuolustukseksi, koska Syyrian kurdialueelta ei ole isketty Turkkia vastaan.
USA:n aseita molemmilla puolilla
Nato-maa Turkin asevoimat on lisäksi huomattavilta osin aseistettu yhdysvaltalaisilla aseilla.
Turkin hyökkäyksen kohteena olevat kurdien YPG- ja YPJ-joukot ovat myös saaneet aseita Yhdysvalloista. Liittolaisuus on siitäkin erikoinen, että kurdijohtoinen Rojavan alue on vahvasti vasemmistohenkinen.
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson lupasi äskettäin kouluttaa 30 000 Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) sotilasta Rojavan rajoja suojelemaan. YPG on SDF:n kantava voima.
Turkki ehätti ylittää rajan sitä ennen. Torjuakseen intervention Yhdysvallat joutuisi siis sotimaan Nato-liittolaistaan vastaan. Niin ei tietenkään käy, vaan tuomio invaasiolle jää sanalliselle tasolle.
Myös Venäjä alkoi toimittaa aseita YPG:lle sen jälkeen kun Turkki 2015 ampui alas venäläisen lentokoneen Syyriassa. Sen jälkeen maat ovat lämmittäneet suhteitaan, ja viime vuonna Turkki Yhdysvaltain pettymykseksi osti S-400 -ilmatorjuntaohjusten järjestelmän Venäjältä.
Ennen Turkin hyökkäystä Afriniin Venäjä veti siellä olleet 300 miestään alueelta. Venäjä ei myöskään käytä ilmavoimiaan turkkilaisia vastaan.