Järjestöjen vastaisku tiekartalle
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry ja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry tekivät selvityksen yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa.
Lapsen parhaaksi! selvitys on valmistunut tammikuun puolivälissä.
Henkilöstörakenteen saavuttaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta nykytilanteen pohjalta laskettuna.
Selvitys on vastaus opetusministeriö varhaiskasvatuksen suunnitelmille: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 – 2030
Opetusministeriössä (OKM) valmistellaan parhaillaan varhaiskasvatuksen uudistusta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on luvannut julkaista varhaiskasvatuksen uudistamisesta lakiesityksen alkuvuodesta.
Opetusministerin johdolla tehtävässä uudistuksessa muhii uusi iso riidanaihe. Ministeriöllä on aivan erilainen käsitys varhaiskasvatuksen työntekijätarpeesta, jos päiväkotien henkilöstön koulutuksen vaatimustasoa nostetaan.
Grahn-Laasonen ilmoitti viime syksynä, että varhaiskasvatuslain kakkosvaihetta valmistellaan OKM:n teettämän tiekartan pohjalta. Tarkoitus olisi lisätä etenkin yliopistossa koulutettujen lastentarhanopettajien osuutta ja supistaa ammattikoulun käyneiden hoitajien osuutta päiväkodeissa.
Selvityksen tehneet Talentia, Tehy, SuPer, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL pitävät OKM:n esityksiä epärealistisena.
Yliopistokoulutettujen varhaiskasvatustieteen kandidaattien lisääminen merkitsisi yli 20 vuoden siirtymäaikaa. Järjestöt vaativat, että tiekartan virheelliset laskelmat henkilöstömääristä tulee oikaista ja tehdä uusi suunnitelma.
Opetusministeriö laskee työntekijöiden tarpeen alakanttiin
Vertikal Oy tekemän laskennan ja vertailun perusteella nykyinen varhaiskasvatuksen henkilötyövuosien määrä on yli 34 000. Tiekartan pohjaluku on 25 000 eli ero on huikea yli 9 000 henkilötyövuotta.
Ero olisi tätäkin suurempi, jos esiopetus olisi laskennassa mukana. Laskelman pohjana on tarkka tieto siitä, että päiväkodeissa keskimäärin 40 prosenttia toimii lastentarhanopettajana ja 60 prosenttia lastenhoitajana.
Koulutuksessa ei kyetä vastamaan tiekartan tavoitteisiin. Henkilöstörakenteen saavuttaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta nykytilanteen pohjalta laskettuna. Grahn-Laasonen on lupaillut lisää rahaa koulutukseen 28 miljoonaa.
Tavoitellut muutokset ovat liian suuria ja epärealistisia, sillä niiden saavuttaminen kestää vähintään 20 vuotta.
Siirtymäaika olisi tätäkin pidempi, jos mukaan laskettaisiin esiopetus eikä opistotason lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneita kelpuutettaisi varhaiskasvatuksen opettajiksi.
Varhaiskasvatuspalvelut eivät ole rikki
Järjestöjen tilaaman raportin käsitys varhaiskasvatuksen tilasta on erilainen kuin Grahn-Laasosen johtamassa ministeriössä. Varhaiskasvatuspalvelut eivät ole rikki, jotta ne pitäisi myllätä.
Varhaiskasvatuksen tiekartan sisällölliset tavoitteet veisivät varhaiskasvatusta väärään suuntaan ja rapauttaisivat eri tahojen välistä luottamusta.
Kaikkien ammattiryhmien pedagogista osaamista tulisi kehittää. Päivähoito toimii tiimien ja työyhteisöjen varassa.
Varhaiskasvatuksen tiekartan luoma eri ammattiryhmien vastakkainasettelu on erittäin vaarallinen näkymä, jonka toteutumisella olisi pitkäkestoisia kielteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuspalveluiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen, todetaan järjestöjen raportissa.
Liian kovat ammatilliset tavoitteet saattaisivat johtaa päiväkodeissa sijaisten pyörittämisrulettiin. Pätevien työntekijöiden pulaa paikattaisiin epäpätevillä sijaisilla.
Järjestöjen vastaisku tiekartalle
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry ja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry tekivät selvityksen yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa.
Lapsen parhaaksi! selvitys on valmistunut tammikuun puolivälissä.
Henkilöstörakenteen saavuttaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta nykytilanteen pohjalta laskettuna.
Selvitys on vastaus opetusministeriö varhaiskasvatuksen suunnitelmille: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 – 2030