Teknologian kehitys muuttaa, hävittää, luo ja korvaa ammatteja ja työmenetelmiä. Työ siirtyy alustoille ja uusiin ansaintalogiikoihin. Yhä useamman työkaveri on robotti. Teollisuuden työvoimaosuus jatkaa supistumistaan ja palvelut kasvavat. Siirtolaisten, itsensätyöllistäjien ja keikkatöiden määrä lisääntyy.
Keskiluokka on alkanut kutistua, ensimmäistä kertaa miesmuistiin.
Työn murros on jo käynnissä, osa jatkunut pitkäänkin.
– Enää meidän ei tarvitse arvailla, toteutuvatko ne. Voimme siirtyä pohtimaan, mitä tästä seuraa, kansanedustaja Anna Kontula sanoi, kun eduskunta keskusteli tiistaina tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta, joka käsittelee juuri työn murrosta.
Kontulan mukaan kasvava joukko ihmisiä kokee, että politiikka vastaa työn murrokseen liian hitaasti.
– Kokonaan toisenlaisen työn maailmaan luodut ratkaisut hapertuvat, kun ne eivät enää tunnista ja kohtaa ihmisten jokapäiväistä elämää, hän sanoi.
– Sosiaaliturvamme ei tänään tarjoa kaikille toimeentulon minimisuojaa, vaan pyydystelee ihmisiä byrokratialoukkuihin. Työssäkäyntiä helpottamaan luodusta päivähoitojärjestelmästä on tullut monille sen este. Työsuojelu törmää riistoon lähinnä sattumalta. Verottaja ei osaa enää verottaa kaikkia transaktioita.
Tulevaisuus on päätettävissämme
Mitä kaikkea työn murros tuo tullessaan, sitä ei Kontulan mukaan vielä tiedä. Tulevaisuus on auki, vielä pitkälti päätettävissämme.
– Vasemmistoliiton tavoitteena on työläisten autonomia, kaikkien taattu toimeentulo ja funktionaalisen tulonjaon kääntäminen työn eduksi. Ympäristön tilanteen vuoksi on samalla aktiivisesti edistettävä yhteiskäyttöä ja muita resursseja säästäviä työn muotoja, hän sanoi.
Vasemmistoliiton tavoitteisiin pääseminen edellyttää kankeiden syyperustaisten järjestelmien korvaamista universaaleilla tulonsiirroilla ja palveluilla, laajamittaista lainsäädännön uudistamista sekä verotuksen painopisteen siirtämistä pääomiin, Kontula luetteli.
– On vihdoin siirryttävä alamaisten kontrolloinnista kohti vapaiden ihmisten luottamusyhteiskuntaa.
uutiskirje 
