Kela tiedotti tänään puolen päivän aikaan, että se on jo viime syksystä alkaen rakentanut valinnanvapauden tiedonhallintapalvelujen kokonaisuutta asiakkaille, maakunnille ja palveluntuottajille.
Hämmästyttävää on, miten varmana asian etenemistä pidetään. Eduskunta aloittaa vasta tänään valinnanvapauslakiesityksen käsittelyn. Lisäksi Kela ei kohtele mitenkään silkkihansikkain hallituksen esitystä, vaan näkee tavoitteiden useilta osin jäävän toteutumatta tai jopa haittaavan potilaiden elämää.
Tarkennusta maksuperusteisiin
Pykälistä tulisi käydä selvästi ilmi, maksaako Kela kapitaatiokorvausten lisäksi suoriteperusteiset korvaukset, kannustinperusteiset korvaukset sekä asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin liittyvät maksut.
Kela perää asiakasnäkökulmaa valinnanvapauteen.
Kela perää myös asiakasnäkökulmaa. Maakunnalle tulisi asettaa velvollisuus tehdä asiakassuunnitelman laadinnassa yhteistyötä Kelan ja muiden toimijoiden kanssa siten, että asiakkaan asiat tulisivat mahdollisimman hyvin kerralla kuntoon.
Lausunnossa epäillään, että maakunnat säätävät eri tavoin valinnanvapauden välineitä, kuten asiakaseteliä, henkilökohtaista budjettia tai suoran valinnan palvelua ja korvauksia, koska valinnanvapauden toimeenpano jää monilta osin pitkälti maakuntien harteille.
Terveyserot eivät kavennu
Kelan mukaan valinnanvapaus pääosin ei kavenna terveyseroja. Terveyspalvelujärjestelmällä on ylipäätään varsin pieni rooli väestön terveyserojen selittäjänä. Tärkeämpiä selittäjiä ovat muun muassa eriarvoistavat rakenteet, elinolot ja elintavat.
Huono-osaisilla kyky toimia järjestelmän edellyttämällä tavalla on heikompi. He eivät välttämättä osaa vaatia tarvitsemiaan palveluita eivätkä usein tiedä, mitä järjestelmä heiltä odottaa ja kuinka siinä tulisi toimia.
Kelan arvion mukaan monisairaiden asiakkaiden mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluja tarpeen mukaan ei toteudu. Myöskään palvelujen integraatio jää pääosin toteutumatta. Vaarana on myös, että ohjaus ja neuvonta jäävät osittain palvelujen tuottamisen jalkoihin.