Suomessa on pari-kolmekymmentä seutukuntaa, joiden on erityisen vaikeaa selviytyä väistämättä tapahtuvasta ikärakenteen muutoksesta.
Ikärakennekysymykset nousivat vahvasti esiin työ- ja elinkeinoministeriön torstaina Jyväskylässä järjestämässä tulevaisuusfoorumissa, jossa pohdittiin Suomen kansallista linjaa EU:n tuleviin alue- ja rakennepolitiikan linjauksiin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kuvasi Suomessa tapahtuvaa ikärakenteen muutosta erittäin rajuksi.
– Työikäisen väen määrä vähenee tuntuvasti. Meillä on 184000 ihmistä vähemmän työmarkkinoilla kymmenen vuoden päästä ja eläkeikäisiä on pitkästi yli 300000 enemmän kuin tällä hetkellä. Se mikä siinä on aluekehityksen kannalta iso juttu, on se, että kun tämä muutos levitetään Suomen kartalle, niin sen vaikutukset eri alueilla ovat dramaattisen erilaiset.
Pekkarisen mukaan Suomessa on joukko alueita, joissa ikärakenne on pahasti vinoutunut ja joissa erityisesti vanhushuoltosuhde muuttuu kahden seuraavan vuosikymmenen kuluessa erittäin dramaattisesti. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Itä-Lappi, Pielisen karjala sekä Joutsan seutu kaakkoisessa Keski-Suomessa.
Ikärakenteen ja väestörakenteen muutos on Pekkarisen mukaan johtamassa tilanteeseen, jossa monilla seutukunnilla väki ei riitä kunnolla edes kaiken sen palvelun ylläpitämiseen, jonka alueella vielä asuvat ihmiset tarvitsisivat. Miten tällaisten alueiden kehitystä autetaan, on melkoisen iso haaste.
– Meidän pyrkimyksenä on vaikuttaa myös siihen, että kun Euroopan unioni päättää niistä kriteereistä, joilla se arvioi eri eurooppalaisten alueiden aluekehityksen mahdollisuuksia, että niiden arviointikriteerien joukkoon otetaan ensimmäisen kerran myös nämä ikärakennetekijät. Tällä hetkellä esimerkiksi maantieteelliset alueet jo jollakin tavalla tunnistetaan, mutta väestörakenteen tuottamia ongelmia ei tällä hetkellä huomioida kun päätetään EU:n alue- ja rakennepolitiikasta.
Kasvukeskuksetkin
isoissa ongelmissa
Ikärakenteen raju muutos ja maaseudun autioituminen eivät suinkaan ole Suomen ainoita alue- ja rakennepolitiikan murheita.. Pekkarisen mukaan haasteiden kuva on tällä hetkellä monella tavalla poikkeava.
– Meillä on nyt tilanne, jossa lähinnä laman ja suhdannekehityksen vuoksi on sellaisia alueita suurissa kehitysongelmissa, jotka ovat taakse jääneiden kymmenen vuoden aikana ovat olleet Suomen menestyksen lippulaivoja. Vientialat ovat joutuneet ongelmiin monien syiden seurauksena, ja kun katsotaan, missä ne vientialat Suomessa ovat, ne ovat jopa sen tyyppisillä alueilla kuin vaikka Oulu, Tampere, Salon seutu ja Jyväskyläkin. Näitä alueita tämän suhdannetilanteen vaikutukset ovat kohdanneet erityisen voimakkaasti.
Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Tervo on kuitenkin sitä mieltä, että Jyväskylän, Oulun, Turun ja Tampereen tapaisissa kasvukeskuksissa tulee jatkossakin olemaan pääkaupunkiseudun ohella vilkasta elinkeinoelämää. Keskittymisen jatkuessa Tervo näkee sen sijaan hyvin synkkänä kasvukeskusten ulkopuolelle jäävien syrjäisimpien alueiden tulevaisuuden.
uutiskirje 
