Brysselissä siunattiin eilen Britannian ero EU:sta. EU-maiden huippukokous hyväksyi Britannian pääministeri Theresa Mayn johdolla neuvotellun erosopimuksen ja siihen liittyvän julistuksen.
Lähes kymmenen sentin paksuisessa paperinipussa on linjattu Britannian eron askelmerkit. May on hehkuttanut, että erosopimus on tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Parempaa neuvottelutulosta ei ole näkyvissä, jos sopimus revittäisiin auki.
May on vakuuttanut erosopimuksen takaavan hallitun brexitin ja palauttavan Britannian suvereenisuuden. Hänen vakuuttelunsa omasta lakien säätämisvallasta, maahanmuuton hillitsemisestä ja omista rajoista ovat kuulostaneet ajoittain populistipuheelta.
Politiikka on polarisoitunut, ja jakolinjat menevät puolueiden sisällä ja jopa perheiden sisällä.
May taistelee myös omasta horjuvasta paikastaan. Jeremy Corbynin johtama labour ei hyväksy erosopimusta, ja se taistelee valtaan pääsystä. Brexit-erosopimuksen sisältö saattaa jäädä pelkkään sivurooliin tulevina viikkoina ennen parlamentin äänestystä.
Brexit syventänyt kahtiajakoa
Mayn pitäisi saada vakuutettua erosopimuksen hyvyydestä oman puolueensa ja osa opposition parlamentaarikoista. Brexit ja huippukokouksen hyväksymä brexit-sopimus jakavat Britanniassa puolueet, kansan ja median.
Parlamentin äänestys erosopimuksesta joulukuussa jättää syvän kahtiajaon, olipa parlamentin äänestystulos mikä tahansa. Politiikka on polarisoitunut, ja jakolinjat menevät puolueiden sisällä.
Brexit jakaa myös sukupolvia: kärjistäen iäkkäämmät sukupolvet päättivät nuorempien elävän tulevaisuudesta EU:n ulkopuolella. Jakolinjat ulottuvat myös perheiden sisälle. Vanhemmat halusivat ulos EU:sta toisin kuin heidän lapsensa.
Britannia on edelleen luokkayhteiskunta, jossa koulutus, varallisuus ja toimeentulo jakautuvat epätasaisesti. Maassa arvioidaan olevan reilusti yli 100 000 asunnotonta.
Taistelu vallasta ja vallassa pysymisestä
Britannian parlamentin hyväksyntä erosopimukselle on kiven takana. Ilma on sakeanaan erilaisia vaihtoehtoja. Yleinen käsitys on, että Mayn pitää käännyttää nyt parlamentaarikkoja erosopimuksen taakse.
Jopa äänestysprosessin kulku on edelleenkin auki. Itse äänestyksen järjestäminenkin on yksi pelinappula. Parlamentin hyväksyntä takaisi Britannialle siirtymäajan vuoden 2020 loppuun asti.
Edessä on tiukemmat neuvottelut kuin mitä tähän asti on nähty, jos parlamentti hyväksyy erosopimuksen. Jos parlamentti sanoo sopimukselle ei, näyttäisi edessä olevan kova, hallitsematon brexit.
Britanniassa on kannatusta myös uudelle brexit-kansanäänestykselle. Kansanäänestystä on vaadittu myös Mayn neuvottelemasta erosopimuksesta, hylätäkö vai hyväksyä sopimus. Uutta kansanäänestystä pidetään hyvin epätodennäköisenä.
Liittolaissuhteet uuteen uskoon
EU-poliitikot voivat olla yhteen asiaan tyytyväisiä: Britannia ei ole saanut varsinaisesti seuraajia. Mikään jäsenmaa ei ole uhitellut jättävänsä EU:ta Britannian vanavedessä.
Britannian eron jälkeen poliitikot suuntautuvat eri maissa neuvottelemaan Britannian kanssa. Se on kauppapoliittisesti tärkeä maa monille jäsenmaille. Britannian ero myös myös muuttaa EU:n sisäistä koheesiota.
Britanniaa on pidetty monissa asioissa Suomen kannalta hyvänä liittolaisena. Liittolaisuussuhteet joutuvat muutokseen Britannian jättäessä EU:n.
uutiskirje 
