KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

6.12.1918 – arkinen itsenäisyyspäivä romahtaneessa demokratiassa

Kuva: Lehtikuva

Kansanvalta pysyi uhattuna niin kauan, kun valkoisen Suomen johtajat uskoivat kritiikittömästi Saksan voittoon maailmansodassa, kertoo professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta.

Kansan Uutiset
6.12.2018 12.00

Tasan sata vuotta sitten 6.12.1918 itsenäinen Suomi täytti yhden vuoden. Professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että juhlia ei ollut. Päivä oli tavallinen perjantai arkiaskareineen. Jotkut ehkä muistelivat vuoden takaista eduskuntakeskustelua. Se oli päättynyt porvaripuolueiden ja sosialidemokraattien riitaan siitä, millä keinoin itsenäisyysasiassa pitäisi edetä.

Keväällä 1918 niin punaiset kuin valkoisetkin olivat taistelleet sisällissodassa kansanvallan puolesta.

– Molemmat osapuolet vain ymmärsivät kansanvallan kovin eri tavoin. Vastakkain olivat punaisten edustama radikaali vallankumouksellinen demokratia ja valkoisten edustama läntinen, porvarilliseksikin nimetty demokratia.

Syksyllä 1917 vallankumouksellinen puhe oli oikeuttanut väkivallan eduskunnan enemmistöä vastaan. Syksyllä 1918 sodan voittaneet valkoiset katsoivat, että tuo kapinaan nouseminen oikeutti ankarat rankaisutoimet ja Saksan mallin mukaisen autoritäärisen monarkian pystyttämisen.

Niinpä Suomella olikin loka–joulukuussa 1918 kruunaamaton kuningas, Saksan keisari Vilhelm II:n lanko Friedrich Karl.

Suomesta oli tullut varoittava esimerkki

Ihalaisen mukaan vielä vuonna 1917 ulkomaiset uudistusmieliset ihailivat suomalaisten laajaa äänioikeutta. Sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Suomesta tuli varoittava esimerkki romahtaneesta demokratiasta.

– Brittiläinen Manchester Guardian kirjoitti, että ”maailman demokraattisimpana maana” esiintynyt Suomi oli nyt vankileireineen ”kiihkeän taantumuksen” näyttämö. Ruotsalaisen Social-Demokratenin ja Saksan vasemmiston mielestä Suomen preussilaishenkinen kuningasprojekti tuhosi kansanvallan ja merkitsi ”terroriregiimin” pystyttämistä, Ihalainen tiivistää.

Vaikka radikaali vallankumouksellinen puhe olikin vaiennettu, Suomi oli edelleen kilpailevien poliittisten perinteiden risteyspaikka. Kansanvalta pysyi uhattuna niin kauan, kun valkoisen Suomen johtajat uskoivat kritiikittömästi Saksan voittoon maailmansodassa.

– Sisällissodan seurauksena oikeiston luottamus Suomen kansan poliittiseen arvostelukykyyn oli ainakin väliaikaisesti kadonnut. Enemmistöparlamentarismille vaadittiin rajoituksia ja myös yleisen äänioikeuden rajoituksilla spekuloitiin avoimesti, Ihalainen sanoo.

Lähes kaikki sosialistit oli suljettu tynkäeduskunnan ulkopuolelle. Se jakaantui keisari-Saksaa ihailleisiin monarkisteihin ja kansanvaltaa johdonmukaisesti puolustaneisiin tasavaltalaisiin.

SDP:n linjaus jakoi vasemmiston kahtia

Syksyllä 1918 käytiin kiivasta lehdistökeskustelua siitä, mitkä olivat Suomen poliittisen järjestelmän vaihtoehdot. Niitä nähtiin kolme: kansanvalta, joka rakentuisi Ruotsista peritylle monarkistiselle hallitusmuodolle, demokratia, jonka ihanteet lainattaisiin Saksasta tai demokratia, joka pohjaisi läntiseen parlamentaariseen malliin.

Olennainen muutos Ihalaisen mukaan tapahtui, kun SDP:n linjaa määriteltiin uudelleen Suomen Sosialidemokraatissa. Puolue pyrkisi kohti läntistä parlamentaarista demokratiaa ja tavoittelisi yhteiskunnallisia uudistuksia tekemällä parlamentaarista yhteistyötä ei-sosialististen demokraattien kanssa.

– Visiona oli ”kansanvaltainen poliittinen ’vallankumous’” Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan malliin. Lehden mukaan sisällissota olisi vältetty, jos SDP:n eduskuntaryhmä olisi ollut valmis demokraattisten voimien väliseen yhteistyöhön blokkirajojen yli jo vuonna 1917, Ihalainen kertoo.

Samaan aikaan puolueen johtaja vuodelta 1917, Neuvosto-Venäjälle paennut Otto Wille Kuusinen, sanoutui irti ”läntisestä” ja ”porvarillisesta” demokratiasta ja parlamentarismista. Hän julisti, että Moskovassa perustetun Suomen Kommunistisen Puolueen tavoitteena oli proletariaatin diktatuuri.

Saksan romahdus vaikutti oikeistoon

Marraskuussa 1918 länsivallat voittivat ensimmäisen maailmansodan ja Saksan keisarivalta romahti. Tämä pakotti myös Suomen oikeiston pohtimaan uudelleen läntisen parlamentaarisen demokratian vastustustaan. He joutuivat sopeutumaan sellaiseen perustuslailliseen kompromissiin, joka huomioisi myös tasavaltalaisten toiveet.

– Mukautumisesta tuli väistämätöntä, kun kävi selväksi, etteivät länsivallat tunnustaisi saksalaisen kuninkaan hallitsemaa Suomea. Tämän tosiasian edessä Suomen kuninkaaksi valittu Friedrich Karl luopui joulukuun puolivälissä kruunustaan, Ihalainen huomauttaa.

Molempien poliittisten ääripäiden – vallankumouksellisten punaisten ja taantumuksellisten kuningasmielisten – uskottavuus enemmistön silmissä oli mennyt.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kaikki halusivat välttää uutta sisällissotaa.

Ja siinä myös onnistuttiin. Joulukuussa 1918 käytiin jo kunnallisvaaleja, jotka johtivat voittajien ja hävinneiden käytännön yhteistyöhön paikallistasolla. Maaliskuun 1919 eduskuntavaaleissa tasavaltalaiset tulisivat saamaan ylivoimaisen enemmistön, jonka pohjalta ryhdyttäisiin rakentamaan presidenttivaltaista parlamentaarista demokratiaa hallitusmuotokompromissiksi.

Marraskuussa 1919 – kaksi vuotta itsenäistymisen jälkeen – päätettäisiin, että itsenäisyyspäivää vietettäisiin jatkossa 6. joulukuuta.

Vuosina 1917–1918 romahtanut suomalainen kansanvalta alkoi hiljalleen toipua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajien elämästä yritetään tehdä mahdollisimman hankalaa, Veronika Honkasalo sanoi lain lähetekeskustelussa.

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

Heinäkuun helleputki johtui ilmastonmuutoksesta.

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

Uusimmat

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Kirvesmies on uusi voitto Kari Haakanalta kolmen loistavan trillerin jälkeen.

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

11.09.2025

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään