Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina ”madonlukunsa”, kuten lähes kaikki tiedotusvälineet kirjoittivat. Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johdolla VM paukutti virkamiespuheenvuorollaan viestiä, että Suomen rakenteellisia ongelmia ei ole ratkaistu.
Seuraavalla vaalikaudella on VM:n mukaan tehtävä vähintään kahden miljardin euron edestä julkisen talouden sopeutuksia.
– Tämä on virkamiesarvio siitä, mikä on tarpeen. On hyvä, että se saadaan nyt julkiseen keskusteluun ja kriittisen arvioinnin kohteeksi, Hetemäki sanoi.
Ennen viime eduskuntavaaleja kaikki puolueet lähtivät virkamiespuheenvuoron jälkeen listaamaan omia leikkaustavoitteitaan. Nokittelu käytiin neljä vuotta sitten siitä, kuka leikkaa eniten. Tällä kertaa edes kokoomus ei suoraan hypännyt VM:n kelkkaan.
– Se on asia, joka jää nähtäväksi seuraavien parin kuukauden aikana, Hetemäki vastasi kysymykseen, miten puheenvuoroon tullaan tällä kertaa suhtautumaan.
Kestävyysvajelaskelma ei ole ennuste
Kuten ennalta saattoi arvata, yksi VM:n raportin keskeisimmistä teemoista oli Suomen niin kutsuttu kestävyysvaje. Vajeen laskutavan ongelmallisiin laskuoletuksiin syvennyttiin tässä Kansan Uutisten jutussa.
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas nostikin Twitterissä esiin, että sen enempää VM kuin suuret tiedotusvälineetkään eivät maininneet, ettei kestävyysvaje ole ennuste. Tämä toki kerrotaan valtiovarainministeriön nettisivuilla, mutta viestinnässä se jää piiloon. Niin kävi myös tänään.
Haaste kaikille huomisen #virkamiespuheenvuoro'n julkisuuskäsittelyä seuraaville. Laskekaa, kuinka monesti asian käsittelyssä tehdään selväksi, ettei esitetty #kestävyysvaje'luku ole ennuste ja eri skenaarioiden oletuksilla voitaisiin saada hyvin erilaisia arvioita vajeesta. https://t.co/Y14uj1iU3Y
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) 3. helmikuuta 2019
.
Ahokas huomautti myös, että valtiovarainministeriö ei kattavasti arvioi menoleikkausten sosiaalisia vaikutuksia.
Miten kävi?
1) ✅
2) ✅(tulevalle hallituskaudelle 2 mrd. €)
3) ✅(ei juuri verotuksen kiristämisvaraa)
4) ✅
5) ✅(vain yksi kestävyysvajeluku esitetty ja suositukset perustuvat siihen)
6) ✅(menoleikkausten sosiaaliset/hyvinvointivaikutukset ei kattavasti esillä)Hyvin osui!
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) 4. helmikuuta 2019
.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan mainitsi Twitterissä, että viime viikolla ministeriöiden kansliapäälliköt linjasivat yhdessä eriarvoisuuden yhdeksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista.
”Kansliapäälliköiden tulevaisuuskatsauksessa eriarvoisuus nostettiin keskeiseksi ongelmaksi. Eriarvoisuuden vähentämisen pitää olla keskiössä, kun pohditaan tulevaisuuden talous-, vero- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Vain sellainen yhteiskunta menestyy, joka pitää kaikki mukana”, Andersson kirjoittaa.
Kansliapäällikköiden tulevaisuuskatsauksessa eriarvoisuus nostettiin keskeiseksi ongelmaksi. Eriarvoisuuden vähentämisen pitää olla keskiössä, kun pohditaan tulevaisuuden talous-, vero- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Vain sellainen yhteiskunta menestyy, joka pitää kaikki mukana.
— Li Andersson (@liandersson) 4. helmikuuta 2019
.
Yritystukiin leikkauksia, ei koulutukseen
Raportissa ja tiedotustilaisuudessa painotettiin, että veroja on mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti. Samaan syssyyn tosin todettiin, että veroja ei ole myöskään mahdollisuutta enää laskea. Hetemäen mukaan yksi mahdollisuus olisi säästää esimerkiksi yritystuista. Samoilla linjoilla on myös Andersson.
”Suomalainen koulutus ja tasa-arvo ei kestä enää leikkauksiin perustuvan talouspolitiikan jatkamista. Leikkausten kohdentaminen ympäristölle haitallisiin tukiin sekä verotuksen oikeudenmukainen uudistaminen ovat fiksumpi tapa sopeuttaa julkistaloutta”, Andersson kirjoittaa.
Suomalainen koulutus ja tasa-arvo ei kestä enää leikkauksiin perustuvan talouspolitiikan jatkamista. Leikkausten kohdentaminen ympäristölle haitallisiin tukiin sekä verotuksen oikeudenmukainen uudistaminen ovat fiksumpi tapa sopeuttaa julkistaloutta.
— Li Andersson (@liandersson) 4. helmikuuta 2019
.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat myös huolissaan vain peruskoulun varaan jäävien ihmisten määrästä. Raportissa mainitaan, että toisen asteen suorittaneiden osuutta lisättäisiin. Toisin kuin verotuksen kohdalla, tässä VM ei ota keinoihin kantaa. Hetemäki ei esimerkiksi halunnut sanoa, olisiko oppivelvollisuuden pidentäminen oikea ratkaisu.
– Emme halua mitään kategorista toimenpidettä esittää. Meidän tehtävämme on esittää tavoitteet ja arvioida linjauksia, mutta yksityiskohtaisten toimien päättäminen kuuluu poliittisille päättäjille, Hetemäki pyöritteli.
uutiskirje 