Yhtenä viimeisistä päätöksistään eduskunta heikensi kaivoslakiaympäristön ja lähiseudun asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Vaikka hallitus oli jo hajonnut, muutos hyväksyttiin niukasti keskustan, kokoomuksen ja sinisten äänin.
Kaivoslakia muutettiin niin, että kaivosyhtiö voi säilyttää etuoikeutensa alueeseen jättämällä malminetsintä-, kaivos- tai kullanhuuhdontahakemuksen, vaikka ympäristövaikutusten arviointi ja Natura-vaikutusten arviointi olisivat vielä kesken.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtajiston mukaan tämä vetää maton ympäristöarvioinnin alta. Puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ja varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas.) toteavat yhteisessä kannanotossaan, että ympäristövaikutusten arvioinnissa yksi tärkeimpiä asioita on verrata hankkeen eri vaihtoehtoja, jotta niistä voidaan valita ympäristön kannalta paras. Kun lupahakemus jätetään, toteutukseen etenevä vaihtoehto on jo valittu – vaikka vertailu olisi vielä kesken.
”Valmistelu poikkeuksellisen huonoa”
Muutoksen valmistelua johtanut ministeri Mika Lintilä vetosi Iltalehdessä (16.3.2019) eduskunnan vuonna 2016 hyväksymään lausumaan. Lausuman tarkoitus oli estää tilanne, jossa tietyllä alueella tutkimuksiin jo investoinut yhtiö voisi joutua kilpailijansa syrjäyttämäksi, mikäli se ei ehtisi määräajassa valmistella hakemusta kaikkine tarvittavine liitteineen.
– Eduskunnan ympäristövaliokunta totesi lausunnossaan, että tämä hallituksen esitys on valmisteltu poikkeuksellisen huonosti. Lausuntoja ei pyydetty miltään taholta, ei edes ympäristöministeriöltä. Tämä on suomalaisessa lainvalmistelussa aivan poikkeuksellista, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoo.
Hassin mukaan esityksen perusteluissa ei myöskään tarkastella, voisiko lakiesityksen varsinaisen tavoitteen toteuttaa jollakin vaihtoehtoisella tavalla, esimerkiksi myöntämällä perustellusta syystä lisäaikaa kaivoshakemuksen tekemiseen.
Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajan Silvia Modigin mukaan eduskunnan hyväksymä lausuma ei tarkoita, että eduskunta olisi hyväksynyt sille tuotavan luokattoman huonosti valmisteltuja pykäliä, jotka heikentävät kaivoslakia entisestään ja asettavat yhtiöiden edun ympäristön edelle.
– Muutos menee myös aivan päinvastaiseen suuntaan kuin vuonna 2011 tehty kaivoslain uudistus, Modig toteaa.
”Perustelut johtavat jopa harhaan”
Ympäristövaliokunta totesi lausunnossaan kaivoslain muutoksesta, että lausuntokierroksen puuttumisen johdosta hallituksen esitys on myös jäänyt teknisesti viimeistelemättömäksi. Esitys sisältää runsaasti kirjoitusvirheitä, viittaukset eduskunnan asiakirjoihin ovat teknisesti virheellisiä, rinnakkaisteksti on virheellinen, pykäliin sisältyy sekä asia- että teknisiä virheitä ja perustelut ovat sisäisesti ristiriitaiset.
Myös ympäristöministeriön valiokunnalle antamassa lausunnossa todetaan lain perusteluiden olevan osin virheellisiä ja jopa harhaanjohtavia.
Kaivoslaki piti arvioida kokonaisuutena
Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt toisenkin lausuman kaivoslaista. Hyväksyessään EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen eli CETA-sopimuksen eduskunta edellytti yksimielisesti, että kaivoslain kokonaisuudistuksen tarve arvioidaan.
Hassin mukaan hallitus on viitannut tälle eduskunnan yksimieliselle lausumalle kintaalla. Modigin mukaan työ- ja elinkeinoministeri vastasi eduskunnan vaatimukseen tilaamalla konsulttiselvityksen asianajotoimistolta, joka on aiemmin ollut ajamassa kaivosteollisuuden etuja.
– Tämä ei vastannut eduskunnan hyväksymään lausumaan eikä poista sitä tosiasiaa, että kaivoslaki tarvitsee kokonaisuudistuksen, Modig sanoo.
Kaivoslaki uudistettiin vuonna 2011, mutta lakiin sisältyvien pitkien siirtymäaikojen takia yhdenkään kaivoksen lupaprosessia ei vielä toteutettu uusitun lain mukaisesti.
Hassi ja Modig vaativatkin kaivoslain ottamista uuteen tarkasteluun seuraavalla hallituskaudella.
– Kaivoslain tulee turvata ympäristön etu ja paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Kunnalla pitää olla oikeus myös sanoa kaivokselle ei, Modig ja Hassi vaativat.
Kaivoslain uudistamisesta on parhaillaan vireillä useita kansalaisaloitteita. Niistä parhaiten on menestynyt aloite maanpinnan alapuolisten luonnonvarojen ottamisesta kansalliseen omistukseen, jolla on lähes 20 000 allekirjoittajaa.
Kaivoslaki nyt –aloitteessanimiä on nyt noin 11 500.
uutiskirje 
