Perustuslain uudistustarpeita pohtiva Taxellin komitea on jättämässä ulkopolitiikan vallanjaon entiselleen, koska riittävän suurta yksituumaisuutta muutoksille ei ole löytynyt.
Näin ollen perustuslain 93:tta pykälää, jonka mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, ei kirjoiteta uudelleen.
Sen sijaan perusteluihin saatetaan kirjata luonnehdinta presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnasta.
Taxellin komitean seuraava kokous on ensi viikon loppupuolella ja siihen mennessä on tarkoitus hioa esitystä lakitekstiksi ja sopia vielä avoimia kysymyksiä.
Lautaskiistaksi ristitty kädenvääntö edustamisesta EU:n huippukokouksissa on ratkeamassa niin, että Suomea edustaa pääministeri, mutta myöskään presidentiltä ei suljeta mahdollisuutta osallistua tarvittaessa huippukokouksiin.
Puolustusvoimien ylipäällikkyys on jäämässä komitean esityksessä tasavallan presidentille, mutta nimitysoikeuksia on tarkoitus karsia.
Komiteassa valmistellaan esitystä, jonka mukaan perustuslaista poistetaan maininta, että presidentti nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt. Käytännössä se johtaa siihen, että kansliapäälliköt nimittää jatkossa valtioneuvosto.
Taxellin komiteassa valmistellaan menettelytapamuutosta, jolla presidentin esittelyt poistetaan. Se tarkoittaa käytännössä, ettei presidentti toimi jatkossa kumileimasimena, kun hallitus vie lakiesityksiään eduskuntaan.
Presidentti riippuvainen hallituksesta
Presidentin päätöksenteko nykyisessä perustuslaissa on monin tavoin sidottu valtioneuvostoon. Pääsääntö on, että presidentti tekee päätöksensä presidentin esittelyssä valtioneuvostossa.
Valtioneuvoston ulkopuolella valtioneuvoston myötävaikutus voi tapahtua niin sanotussa kabinettiesittelyssä, jossa ovat paikalla presidentin lisäksi esimerkiksi pääministeri ja puolustusministeri tai hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, jossa paikalla on presidentti.
Valtioneuvoston myötävaikutus voi tapahtua myös vapaamuotoisesti neuvottelussa tai keskustelussa presidentin, pääministerin tai useamman ministerin kesken.
Presidentti on aina sidottu valtioneuvoston valmisteluun, koska hänellä ei ole omaa valmistelukoneistoa, vaan myös presidentin päätösvaltaan kuuluvat asiat valmistellaan ministeriöissä.
uutiskirje 
