Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöksi valmistuvan tehtävä on erityinen ja vastuullinen. Siksi Suomessa on jo pitkään säädelty sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Kuka tahansa ei sovellu alalle, koska kyse on potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että alalla säilyvät valtakunnalliset soveltuvuuskokeet niin ammatillisella asteella kuin ammattikorkeakouluissakin.
Sosiaali- ja terveysala on asiakaslähtöistä toimintaa, jolloin on tarpeellista karsia alalle sopimattomat henkilöt. Esimerkiksi päihde- tai vakavat mielenterveysongelmat eivät sovi hoitotyöhön. Virheelliset opiskelijavalinnat ja alalle soveltumattomuus, toisinaan jopa väärä motiivi hakeutua alalle, lisäävät hoitovirheitä.
Omat haasteensa aiheuttaa lähiopetuksen vähenevä määrä. Opettajien käytettävissä olevat ohjausresurssit ja tuki työpaikoille ovat vähentyneet. Ammatillisen opiskelun haasteena onkin entistä enemmän laadukkaan työssäoppimisen turvaaminen. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että opiskelijavalintoihin kiinnitetään riittävästi huomiota. Opiskelijan soveltuvuutta alalle pitää voida arvioida myös opintojen aikana.
Tehy pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysalan perustutkintoihin saataisiin kansalliset ja myös tutkintokohtaiset loppukokeet, jotta ammatissa edellytettävää osaamista kuten lääkehoitoon liittyvää osaamista, voidaan koulutuksesta valmistuvien osalta arvioida.
Erityisesti ikäihmisten palveluiden kannalta on tulevaisuudessa oleellisen tärkeää, että meillä on riittävästi motivoitunutta, osaavaa henkilökuntaa ja että ala säilyy vetovoimaisena.
Millariikka Rytkönen
puheenjohtaja
Tehy
uutiskirje 
