Jalkapallon megatähtien palkkojen hämmästely kuuluu tämänkin palstan vakioaiheisiin, mutta alan työmuurahaisten liksoja on käsitelty julkisuudessa hyvin harvoin. Silti käytännössä jokainen jotenkin pelitapahtumiin osallistuva hyötyy heidän palveluksistaan. Järjestyksenvalvojat tarkastavat liput, siivoojat takaavat vessojen puhtauden, ja kioskimyyjät myyvät virvokkeet. Ja pitääpä jonkun ajaa stadionin nurmi juuri oikean pituiseksi.
Mutta samaan aikaan kun Valioliigan pelaajilta ei puutu mitään maallista hyvää, voi osa seurojen rividuunareista joutua ottamaan toisen työn hengenpitimikseen surkean palkkatason vuoksi. Kansalaisjärjestö Citizens UK toi alkaneen kauden alla ansiokkaasti julkisuuteen tiedon, jonka mukaan Valioliigan seuroista vain Everton, Liverpool, Chelsea ja West Ham ovat sitoutuneet maksamaan kaikille työntekijöilleen Living Wage Foundationin (LWF) määrittelemän tuntipalkan, joka on Lontoossa 10,55 puntaa ja muualla Isossa-Britanniassa 9 puntaa.
Ensimmäisenä ammattilaisseurana LWF:n palkkakäytännön otti käyttöön täksi kaudeksi Championshipiin noussut Luton, joka lähti toimeentulon takaavan palkan maksajaksi vuonna 2014 pelatessaan Kakkosliigassa. Seuran toimitusjohtaja Gary Sweet kertoo The I Paperin kolumnissaan asiallisen palkanmaksun olevan tärkeää koko seuran menestykselle yhteisöllisyydenkin takia. Seuran ”taviksien” hyvinvointi kun heijastuu kentälle asti. Luton onkin mennyt kovasti eteenpäin myös urheilullisesti sarjanousujen myötä. Toisaalta LWF:n suosituksien mukaisten palkkojen maksaminen oli Sweetille erittäin helppo päätös, ja hän ihmetteleekin kovasti, mikseivät kaikki Valioliigan seurat noudata niitä. Pohdintaan onkin erittäin hyvät syyt.
Yksin tänä kesänä Valioliigan pelaajasiirtoihin käytettiin 1,41 miljardia puntaa. Globaalissa megabisneksessä keulakuvina käytetään supertähtiä kuten 300 000 puntaa viikossa tienaavaa Manchester Cityn Raheem Sterlingiä, joka killuukin Valioliigan maalipörssin kärjessä yhdessä Teemu Pukin kanssa tätä kirjoitettaessa. Isossa-Britanniassa on 8,21 punnan minimituntipalkka, mutta silti moni futisduunarikin joutuu leipäjonoon. Tämä on surullista ja vastenmielistä, koska ilman heitä jalkapalloteollisuus ei toimisi.
Liverpoolin työläiskaupungin molemmat seurat ovat kuitenkin reiluja palkanmaksajia. Parempaan menestykseen kentällä yltää tällä hetkellä Merseysiden punapaitainen yhdistelmä, joka kohtaa toisen suurseuran Arsenalin Anfield Roadilla. Liverpoolilla on toistaiseksi ollut epäonnea maalivahtirintamalla ykkösveskari Alissonin loukkaannuttua Norwichia vastaan ja veräjänvartijaksi hypänneen, myös Supercupissa kolhuja saaneen Adrianin lahjoitettua maalin Southamptonille surkean purkupallon jälkeen. Mutta hyökkäysrintama toimii Mohamed Salahin, Roberto Firminon ja Sadio Manen johdolla. Vaikka Arsenal on yhtä lailla avannut sarjan kahdella voitolla, eivät otteet vakuuta. Siksi suora ykkönen.
Championshipin puolelta nostetaan esiin rehdin palkanmaksajan Lutonin ja isäntänä toimivan, ennakkoarvioissa putoajaksi povatun Barnsleyn vääntö. Kotijoukkueeseen kesällä siirtynyt Aapo Halme ei ole vielä päässyt sarjapeleissä kentälle, joskin cup-peli Carlislea vastaan oli nuorelle topparille rankka debyytti kaikkien 0–3-tappioon päättyneen matsin maalien mentyä enemmän tai vähemmän Halmeen piikkiin. Yllätysvalmiina pidetty Luton on toistaiseksi voitoitta sarjassa, mutta nyt se saattaa hyvinkin tulla heikon Barnsleyn kustannuksella. Varmistetaan kuitenkin kakkonen ristillä.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.8. klo 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 1, 1(X), 1, 1(2), 2, 2(X), 1(2), 1(X), 1, 1.
VIIKON VÄITE: Teemu Pukille kuuluu Vuoden Urheilijan palkinto. Vaihtoehtoja ei ole, tiedätte miksi. Viime lauantain hattutemppu Newcastlea vastaan tulee jäämään sekin ikuiseksi osaksi suomalaista jalkapallohistoriaa.
lehti 