KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Leikkauslistat kummittelevat taas, vääntö budjettiriihessä elokuussa

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan elokuun budjettiriihessä on mietittävä, onko sovittuja uudistuksia siirrettävä eteenpäin.

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan elokuun budjettiriihessä on mietittävä, onko sovittuja uudistuksia siirrettävä eteenpäin. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Paljon esillä ollut ajatus koronavelkojen mitätöimisestä jollain mekanismilla ei ole kuulunut keskustapoliitikkojen korviin.

Kai Hirvasnoro
26.4.2020 7.51
Fediverse-instanssi:

Koronakriisin hoitaminen on hallitukselle siinä mielessä helppoa, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä mitä nyt on tehtävä. On estettävä turhat konkurssit ja työpaikkojen menetykset, hinnalla millä hyvänsä.

Mikään muu ei sitten olekaan helppoa. Suomen varautuminen kriisiin ei ollutkaan niin erinomaista kuin oli luultu ja ministerit teettävät selvityksiä kömmähdyksistä omilla toimialueillaan.

Suojavarusteiden keskitetty hankkiminen ei kuulunut kenenkään vastuulle. Asialle laitettiin Huoltovarmuuskeskus tunnetuin seurauksin. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) teettämä pikaselvitys julkistettiin heti pääsiäisen jälkeen.

Euroopassa keskustelu käy kuumana siitä, miten poikkeuksellisen kriisin hyvinvointitappiot voitaisiin minimoida.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tieto ei kulkenut siitä, että Suomi ei ainoana EU-maana ole mukana suojavarusteiden yhteishankinnassa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) laittoi alkuviikolla tekeille selvityksen asiasta.

Tietokatkos on kiusallinen, mutta sen käytännön merkitys vähäinen. EU:n kautta varusteita ei ole tulossa vielä viikkoihin, Pekonen on sanonut. Hallituksen lisäbudjetissa hankintaan omin toimin on varattu 600 miljoonaa euroa.

Yrityksiä yritetään pitää pinnalla Business Finlandin ja Ely-keskusten jakamilla rahoilla. Kiireessä niitä päätyi konsulteille ja ohjelmistotaloille, jotka eivät ole koronakriisistä eniten kärsiviä.

Jälleen ilmeni, että Suomessa ei ole varsinaista tahoa kriisirahan jakamiseen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi teettävänsä selvityksen. Haatainen puolestaan lupasi kriisirahaa ravintoloille nopeasti.

”Menolisäyksiin ei vuosiin varaa”

Kun käytännön asioista on joskus selvitty, alkaa kiistely siitä, miten kriisissä otetut elvytysmiljardit rahoitetaan. Asemiin on ajettu jo muutama viikko. Keskusta puhuu velkojen maksusta ja ”tulevista sukupolvista” tavalla, joka tähän asti on aina tarkoittanut leikkauksia.

Tiistaina keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi lisäksi, että hallituksen pitää miettiä, ”pitääkö osa sovituista tärkeistä uudistuksista siirtää tulevaisuuteen odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia”.

Oppositio on jo ennen kriisiä vaatinut hallitusta peruuttamaan oppivelvollisuusiän nostamisen ja maksuttoman toisen asteen toteuttamisen. Keskusta näyttää kallistuvan samalle linjalle, sillä puolueen varapuheenjohtajan Petri Honkosen mukaan ”on selvää, että uusiin menonlisäyksiin ei ole vuosiin mahdollisuutta”.

Velka on monella tapaa kuuma kysymys koko Euroopassa. Koronakriisistä eniten kärsineet Italia ja muu etelä haluavat yhteisvastuuta, jota pohjoinen Eurooppa vastustaa. Samaan aikaan etsitään tapoja koronavelkojen mitätöimiseksi. Kuva roomalaisesta sairaalasta 21. huhtikuuta.

Velka on monella tapaa kuuma kysymys koko Euroopassa. Koronakriisistä eniten kärsineet Italia ja muu etelä haluavat yhteisvastuuta, jota pohjoinen Eurooppa vastustaa. Samaan aikaan etsitään tapoja koronavelkojen mitätöimiseksi. Kuva roomalaisesta sairaalasta 21. huhtikuuta. Kuva: Lehtikuva/Andreas Solaro

Keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat taas pitivät oppivelvollisuuden laajentamista entistäkin tärkeämpänä tulevaisuusinvestointina.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi olevansa pettynyt siihen, että pysyvien menolisäysten perumisessa monet edustajat nostavat ensimmäisenä esiin koulutukseen tehtävät historialliset panostukset.

– Minkälainen viesti tämä on suomalaisille nuorille, lapsille ja opettajille sen jälkeen, kun tämä kevät on mullistanut heidänkin arkensa?

Ei makseta, vaan mitätöidään

Mihinkään ei ole varaa, on myös elinkeinoministeri Mika Lintilän näkemys. Keskustan laskuopilla uudistuksiin olisi seuraavan kerran varaa noin vuonna 2040 – tämä tietysti sillä edellytyksellä, että seuraavan 20 vuoden aikana ei tule uusia kriisejä.

Muut puhuvat samaan aikaan koronavelkojen mitätöimisestä tavalla tai toisella. Lintilän ja Kulmunin asettama selvitysmies Vesa Vihriälä on esittänyt, että koronakriisin jälkeen osa kaikkien euroalueen jäsenmaiden veloista muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Velkoja ei siis koskaan tarvitsisi maksaa takaisin, eikä niistä maksettaisi myöskään korkoa. Käytännössä velat mitätöitäisiin.

Samanlaisia ajatuksia on ollut SAK:n ekonomistilla Anni Marttisella ja STTK:n pääekonomistilla Patrizio Lainàlla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Euroopassa keskustelu käy kuumana siitä, miten poikkeuksellisen kriisin hyvinvointitappiot voitaisiin minimoida. Suomessa pelättävissä on elokuun budjettiriihessä perinteinen leikkaajat vastaan elvyttäjät -mittelö, mikäli keskustapoliitikot jumiutuvat lyhytnäköiseen umpioonsa.

Nimittäin mahdolliset leikkaukset olisivat leikkauksia tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Se tiedetään aivan varmasti edellisten leikkauskierrosten perinnöstä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025.

Kansalaisaloite datakeskusten sääntelystä kerää allekirjoituksia hurjaa vauhtia

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallitus vaarantaa ruoantuotannon ja viljelijöiden toimeentulon

Näyttelijät Tommi Eronen, Hanna Raiskinmäki, Tuuli Paju ja Geoffrey Erista Poiskatsojat-näytelmässä.

Poissa silmistä, poissa mielestä? – Susanna Kuparisen uusin KOM-teatterissa

Theodora Helimäkeä haastatteli Toivo Haimi.

Maaseutujen ja kaupunkien todellisuudet eriytyvät, ja samalla eriytyy myös politiikka – Tutkija Theodora Helimäki kaipaa politiikkaan argumentoivampaa keskustelua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tämän tiedon valossa vasemmistoliiton ehdotukset eivät näyttäydykään niin kaukaa haetuilta”

 
02

Vasemmiston Jokelainen tyrmää ministeri Partasen puheet Pisa-tuloksista: ”Rahat työn tekemiseen on viety”

 
03

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

 
04

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

 
05

Lohikoskelta kirjallinen kysymys sähköstä – ”En voi kuin ihmetellä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK jyrähti hallituksen esityksestä: ”Alittaa jälleen kerran riman”

15.09.2026

Näkökulma: Pelkkä talouskasvu ei riitä Kymenlaaksolle

15.09.2026

Kymenlaaksossa tulevaisuusnäkymät ovat heikot – Maakunta ei silti ole menetetty tapaus

15.09.2026

Veronika Honkasalo ja Natalia Kallio ehdolle Helsingissä

14.09.2026

Ruotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin

14.09.2026

Pyhittääkö tarkoitus keinot, kysyy vuosien tauolta palannut Samuel Davidkin mies joka tiesi liikaa -trillerissä Hippokrateen vala

13.09.2026

Urheilu on Kenian tyttöjen pakotie pois lapsiavioliitoista ja silpomisesta

13.09.2026

Syyrialaisnaiset kärsivät synnytysväkivallasta

13.09.2026

Keski-Amerikan printtimedia kutistuu vauhdilla

12.09.2026

Pakistan vaikeuttaa toimittajien työskentelyä – rajoitukset herättävät kansainvälistä arvostelua

12.09.2026

Kellot soivat EU:lle – Unionin on uudistuttava toimiakseen, mutta onko kukaan valmis siihen?

12.09.2026

Kolmen pennin ooppera: nykypäivän sortuneita ja sortajia

11.09.2026

Kaupunkien kasvu jätti köyhät ilman vettä El Salvadorissa

11.09.2026

Lohikoski vaati taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa

11.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset