KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Koronakriisistä selviäminen ei riitä – siitä pitää myös oppia

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti. Kuva: Lehtikuva/Lionel Bonaventure

Tehokkuusajattelu kostautuu koronakriisin keskellä.

Esko Harni
22.5.2020 13.00

Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon ja tutkimukseen viime vuosina kohdistuneet leikkaukset kostautuvat koronakriisin keskellä. Pelkkä akuutti kriisistä selviäminen ei ole riittävää. Kriisistä tulee myös oppia, sillä siten kyetään varautumaan esimerkiksi vallitsevan ympäristökriisin seurauksiin.

Näin kertoo kansallista resilienssipolitiikkaa tarkastellut politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen.

Resilienssin käsitteestä on tullut keskeinen osa poliittista sanastoa viime vuosina. Käsitteellä tarkoitetaan yhteiskuntien kykyä hylkiä kriisitilanteita, säilyttää toimintakykynsä niiden keskellä ja oppia niistä. Käsitteen kautta on alettu hahmottamaan yhteiskuntia uhkaavia tekijöitä laajemmin tavoin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kylmän sodan aikaisista suurvaltakonflikteista on siirrytty esimerkiksi terrorismin uhkaan, pandemioihin ja ympäristö- ja talouskriiseihin. Nämä vaativat yhteiskunnilta erilaisia toimia kuin pelkkä välitön sodan uhka, kertoo Hyvönen.

Kokonaisresilienssiä heikennetty

Koronakriisi on ensimmäinen laaja suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä uhkaava tekijä. Kriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Yksin tämä ei kuitenkaan riitä.

– On myös opittava kriittisesti tarkastelemaan yhteiskuntajärjestelmäämme ja tapojamme tehdä asioita. Tämä on välttämätöntä, jotta tulevat kriisit eivät iske samalla tavalla päälle ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vähintään säilyy ennallaan, Hyvönen toteaa.

Kalevi Sorsa -säätiön blogikirjoituksessa Hyvönen ja Tapio Juntunen painottavat, ettei Suomen harjoittamaan resilienssipolitiikkaan voida olla täysin tyytyväisiä. Samaan aikaan kun resilienssi on tullut vahvemmin osaksi poliittista päätöksentekoa, on käytännössä harjoitettu suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä heikentävää politiikkaa.

– Osin tämä selittyy pitkään valtiontalouden hoitoa leimanneella tehostamis- ja leikkaushalukkuudella, mikä on näkynyt myös henkistä kriisinkestävyyttä normaalioloissa kasvattavien sivistyksen peruspalveluiden toimintaedellytyksien niukentumisena, Hyvönen ja Juntunen kirjoittavat.

Käytännössä tämä näkyy ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmän kestävyysongelmina ja tutkimusrahoituksen heikentymisenä.

– Esimerkiksi THL:n vuonna 2016 käytyjen yt-neuvottelujen myötä syntyneet irtisanomiset ja käytössä olevan rahoituksen supistaminen ovat nakertaneet suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä, Hyvönen selittää.

Paluuta normaaliin ei ole

Paluuta normaaliin ei sellaisenaan ole. Eikä näin voida olettaa kriisipolitiikkaa tehdessä.

– Koronakriisiin reagoitaessa onkin oleellista luopua oletuksesta, jonka mukaan onnistunut kriisinsietokyky ilmenee mahdollisimman nopeana paluuna kriisiä edeltäneeseen normaalitilaan, Hyvönen ja Juntunen toteavat.

Tärkeintä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssin säilyttämisen kannalta onkin oppia vallitsevasta kriisistä.

– Covid-19-pandemia on ymmärrettävä kriisinä, jonka aikana kertyneiden kokemusten kautta on mahdollista toteuttaa yhteiskunnan pitkän aikavälin kriisinsietokykyä vahvistavia uudistuksia, Hyvönen ja Juntunen jatkavat.

Pandemian keskellä ja sen jälkeen on tehtävä rajulla kädellä elvytyksiä. Siksi koronakriisi myös avaa mahdollisuuden toisenlaiseen politiikkaan.

– Toivon, että kriisin kautta ymmärrämme, että jokaisella säästetyllä eurolla, joka kohdistuu yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisiin järjestelmiin, on oma hintansa. Myös kansalaisten vaikutuskanavia tulisi vahvistaa ja ymmärtää että eriarvoisuuden kasvu vähentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan, toteaa Hyvönen.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli.

– Pidän huolestuttavana tässä tilanteessa äänenpainoja, joissa talous yritetään saada keinoilla millä hyvänsä kasvamaan. Elvytettävä on joka tapauksessa – ja tällöin investoinnit tulisi suunnata johdonmukaisesti suhteessa vallitsevaan ympäristökriisiin, Hyvönen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mai Kivelä aarvioi, että oikeusministeri Leena Merta (kuvassa) eivät kiinnosta viharikokset.

Viharikokset lisääntyivät – perussuomalaisia ministereitä ei kiinnosta

Ensi vuoden budjetti etenee eduskunnassa. Kokoomus on saamassa perussuomalaisten tuella historiallisen suuren veroalen suurituloisille.

Yli 9000 euroa kuukaudessa ansaitsevia eniten hyödyttävä veropaketti hyväksytään pian

Mai Kivelä.

Vesihuollon yksityistämisen kieltäminen osoittaa, että kansalaisaloitteella voi vaikuttaa: ”Hieno voitto”

72 prosenttia opiskelijoista antaa hallituksen heihin vaikuttaville toimille huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Opiskelijat tinkivät terveydenhoidosta ja ruuasta, kertoo kysely

Uusimmat

Mai Kivelä aarvioi, että oikeusministeri Leena Merta (kuvassa) eivät kiinnosta viharikokset.

Viharikokset lisääntyivät – perussuomalaisia ministereitä ei kiinnosta

Ensi vuoden budjetti etenee eduskunnassa. Kokoomus on saamassa perussuomalaisten tuella historiallisen suuren veroalen suurituloisille.

Yli 9000 euroa kuukaudessa ansaitsevia eniten hyödyttävä veropaketti hyväksytään pian

Mai Kivelä.

Vesihuollon yksityistämisen kieltäminen osoittaa, että kansalaisaloitteella voi vaikuttaa: ”Hieno voitto”

72 prosenttia opiskelijoista antaa hallituksen heihin vaikuttaville toimille huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Opiskelijat tinkivät terveydenhoidosta ja ruuasta, kertoo kysely

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

 
02

”Perutaanko leikkaukset?” – Pekonen hämmästelee kokoomuksen heräämistä kotihoidon kriisiin

 
03

Veden yksityistäminen estetään lopullisesti, kiitos kuuluu vasemmistoaktivistien kansalaisaloitteelle

 
04

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

 
05

Orpon hallitus lykkää metsäkatoasetuksen voimaantuloa taas: ”Jokainen viivästys tarkoittaa lisää hehtaareja hakattua metsää”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Petteri Orpo joutuu jännittämään työllisyyden pientäkin parantumista vaaleihin asti

14.11.2025

Lohikoski: Työvelvollisille kuuluisi samat kuntoutusoikeudet kuin veteraaneille

14.11.2025

Pekonen Orpolle: Toimeentulotuesta leikataan, onko teillä lainkaan empatiaa?

13.11.2025

Palomuuri on murtunut, Li Andersson sanoo EPP:n ja äärioikeiston liittoutumisesta

13.11.2025

Koko oppositio vetoaa Orpoon sote-kriisissä

13.11.2025

”Fossiililobbarit ja Putin kiittävät” – Kokoomuksen euroryhmä liittoutui laitaoikeiston kanssa

13.11.2025

Yli sata kansanedustaajaa allekirjoitti eheytyshoitojen kriminalisointiin tähtäävän lakialoitteen

13.11.2025

Paperittomilta rajataan terveyspalveluita, vaikka hallituspuolueetkin myöntävät, ettei niihin pääsyä ole tunnistettu vetovoimatekijäksi

13.11.2025

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

13.11.2025

Kaiken takana on kasvupakko – voitosta on tehtävä väline, ei päämäärä

13.11.2025

Orpon hallitus lykkää metsäkatoasetuksen voimaantuloa taas: ”Jokainen viivästys tarkoittaa lisää hehtaareja hakattua metsää”

12.11.2025

Trump on vasta päässyt vauhtiin – oikeusvaltio murenee pala palalta

12.11.2025

Vientitilastojen perusteella käänne taloudessa ei ole alkanut – miinusta sekä tavaroissa että palveluissa

12.11.2025

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

12.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään