KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Koronakriisistä selviäminen ei riitä – siitä pitää myös oppia

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti. Kuva: Lehtikuva/Lionel Bonaventure

Tehokkuusajattelu kostautuu koronakriisin keskellä.

Esko Harni
22.5.2020 13.00

Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon ja tutkimukseen viime vuosina kohdistuneet leikkaukset kostautuvat koronakriisin keskellä. Pelkkä akuutti kriisistä selviäminen ei ole riittävää. Kriisistä tulee myös oppia, sillä siten kyetään varautumaan esimerkiksi vallitsevan ympäristökriisin seurauksiin.

Näin kertoo kansallista resilienssipolitiikkaa tarkastellut politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen.

Resilienssin käsitteestä on tullut keskeinen osa poliittista sanastoa viime vuosina. Käsitteellä tarkoitetaan yhteiskuntien kykyä hylkiä kriisitilanteita, säilyttää toimintakykynsä niiden keskellä ja oppia niistä. Käsitteen kautta on alettu hahmottamaan yhteiskuntia uhkaavia tekijöitä laajemmin tavoin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kylmän sodan aikaisista suurvaltakonflikteista on siirrytty esimerkiksi terrorismin uhkaan, pandemioihin ja ympäristö- ja talouskriiseihin. Nämä vaativat yhteiskunnilta erilaisia toimia kuin pelkkä välitön sodan uhka, kertoo Hyvönen.

Kokonaisresilienssiä heikennetty

Koronakriisi on ensimmäinen laaja suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä uhkaava tekijä. Kriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Yksin tämä ei kuitenkaan riitä.

– On myös opittava kriittisesti tarkastelemaan yhteiskuntajärjestelmäämme ja tapojamme tehdä asioita. Tämä on välttämätöntä, jotta tulevat kriisit eivät iske samalla tavalla päälle ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vähintään säilyy ennallaan, Hyvönen toteaa.

Kalevi Sorsa -säätiön blogikirjoituksessa Hyvönen ja Tapio Juntunen painottavat, ettei Suomen harjoittamaan resilienssipolitiikkaan voida olla täysin tyytyväisiä. Samaan aikaan kun resilienssi on tullut vahvemmin osaksi poliittista päätöksentekoa, on käytännössä harjoitettu suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä heikentävää politiikkaa.

– Osin tämä selittyy pitkään valtiontalouden hoitoa leimanneella tehostamis- ja leikkaushalukkuudella, mikä on näkynyt myös henkistä kriisinkestävyyttä normaalioloissa kasvattavien sivistyksen peruspalveluiden toimintaedellytyksien niukentumisena, Hyvönen ja Juntunen kirjoittavat.

Käytännössä tämä näkyy ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmän kestävyysongelmina ja tutkimusrahoituksen heikentymisenä.

– Esimerkiksi THL:n vuonna 2016 käytyjen yt-neuvottelujen myötä syntyneet irtisanomiset ja käytössä olevan rahoituksen supistaminen ovat nakertaneet suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä, Hyvönen selittää.

Paluuta normaaliin ei ole

Paluuta normaaliin ei sellaisenaan ole. Eikä näin voida olettaa kriisipolitiikkaa tehdessä.

– Koronakriisiin reagoitaessa onkin oleellista luopua oletuksesta, jonka mukaan onnistunut kriisinsietokyky ilmenee mahdollisimman nopeana paluuna kriisiä edeltäneeseen normaalitilaan, Hyvönen ja Juntunen toteavat.

Tärkeintä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssin säilyttämisen kannalta onkin oppia vallitsevasta kriisistä.

– Covid-19-pandemia on ymmärrettävä kriisinä, jonka aikana kertyneiden kokemusten kautta on mahdollista toteuttaa yhteiskunnan pitkän aikavälin kriisinsietokykyä vahvistavia uudistuksia, Hyvönen ja Juntunen jatkavat.

Pandemian keskellä ja sen jälkeen on tehtävä rajulla kädellä elvytyksiä. Siksi koronakriisi myös avaa mahdollisuuden toisenlaiseen politiikkaan.

– Toivon, että kriisin kautta ymmärrämme, että jokaisella säästetyllä eurolla, joka kohdistuu yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisiin järjestelmiin, on oma hintansa. Myös kansalaisten vaikutuskanavia tulisi vahvistaa ja ymmärtää että eriarvoisuuden kasvu vähentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan, toteaa Hyvönen.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli.

– Pidän huolestuttavana tässä tilanteessa äänenpainoja, joissa talous yritetään saada keinoilla millä hyvänsä kasvamaan. Elvytettävä on joka tapauksessa – ja tällöin investoinnit tulisi suunnata johdonmukaisesti suhteessa vallitsevaan ympäristökriisiin, Hyvönen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomen Yrittäjät kysyi, saikuttaako työkavaeri syyttä.

Suomen Yrittäjien sairauspoissaolokysely naurattaa: ”Yllyttää kyttäämiskulttuuriin”

Minja Koskela

Taas löytyi hassu kirjaus hallitusohjelmasta: ”Ei hyödytä ketään”

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

JHL:n neuvotteluista vastanneet sopimusasiantuntijat ovat tyytyväisiä sopimuksen lopputulokseen.

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

Uusimmat

Suomen Yrittäjät kysyi, saikuttaako työkavaeri syyttä.

Suomen Yrittäjien sairauspoissaolokysely naurattaa: ”Yllyttää kyttäämiskulttuuriin”

Minja Koskela

Taas löytyi hassu kirjaus hallitusohjelmasta: ”Ei hyödytä ketään”

Aija Andersson menehtyi sunnuntaina.

Runoilija Aija Andersson on kuollut

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Runoilija Aija Andersson on kuollut

 
02

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
03

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
04

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
05

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Henkilökohtaisille avustajille uusi työehtosopimus voimaan

02.10.2023

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

01.10.2023

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

01.10.2023

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

01.10.2023

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään