KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Koronakriisistä selviäminen ei riitä – siitä pitää myös oppia

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Koronakriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti. Kuva: Lehtikuva/Lionel Bonaventure

Tehokkuusajattelu kostautuu koronakriisin keskellä.

Esko Harni
22.5.2020 13.00

Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon ja tutkimukseen viime vuosina kohdistuneet leikkaukset kostautuvat koronakriisin keskellä. Pelkkä akuutti kriisistä selviäminen ei ole riittävää. Kriisistä tulee myös oppia, sillä siten kyetään varautumaan esimerkiksi vallitsevan ympäristökriisin seurauksiin.

Näin kertoo kansallista resilienssipolitiikkaa tarkastellut politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen.

Resilienssin käsitteestä on tullut keskeinen osa poliittista sanastoa viime vuosina. Käsitteellä tarkoitetaan yhteiskuntien kykyä hylkiä kriisitilanteita, säilyttää toimintakykynsä niiden keskellä ja oppia niistä. Käsitteen kautta on alettu hahmottamaan yhteiskuntia uhkaavia tekijöitä laajemmin tavoin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Kylmän sodan aikaisista suurvaltakonflikteista on siirrytty esimerkiksi terrorismin uhkaan, pandemioihin ja ympäristö- ja talouskriiseihin. Nämä vaativat yhteiskunnilta erilaisia toimia kuin pelkkä välitön sodan uhka, kertoo Hyvönen.

Kokonaisresilienssiä heikennetty

Koronakriisi on ensimmäinen laaja suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä uhkaava tekijä. Kriisin keskellä on olennaisinta, että hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät instituutiot ja poliittinen päätöksenteko pystyvät jatkamaan toimintaansa johdonmukaisesti.

Yksin tämä ei kuitenkaan riitä.

– On myös opittava kriittisesti tarkastelemaan yhteiskuntajärjestelmäämme ja tapojamme tehdä asioita. Tämä on välttämätöntä, jotta tulevat kriisit eivät iske samalla tavalla päälle ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vähintään säilyy ennallaan, Hyvönen toteaa.

Kalevi Sorsa -säätiön blogikirjoituksessa Hyvönen ja Tapio Juntunen painottavat, ettei Suomen harjoittamaan resilienssipolitiikkaan voida olla täysin tyytyväisiä. Samaan aikaan kun resilienssi on tullut vahvemmin osaksi poliittista päätöksentekoa, on käytännössä harjoitettu suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä heikentävää politiikkaa.

– Osin tämä selittyy pitkään valtiontalouden hoitoa leimanneella tehostamis- ja leikkaushalukkuudella, mikä on näkynyt myös henkistä kriisinkestävyyttä normaalioloissa kasvattavien sivistyksen peruspalveluiden toimintaedellytyksien niukentumisena, Hyvönen ja Juntunen kirjoittavat.

Käytännössä tämä näkyy ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmän kestävyysongelmina ja tutkimusrahoituksen heikentymisenä.

– Esimerkiksi THL:n vuonna 2016 käytyjen yt-neuvottelujen myötä syntyneet irtisanomiset ja käytössä olevan rahoituksen supistaminen ovat nakertaneet suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssiä, Hyvönen selittää.

Paluuta normaaliin ei ole

Paluuta normaaliin ei sellaisenaan ole. Eikä näin voida olettaa kriisipolitiikkaa tehdessä.

– Koronakriisiin reagoitaessa onkin oleellista luopua oletuksesta, jonka mukaan onnistunut kriisinsietokyky ilmenee mahdollisimman nopeana paluuna kriisiä edeltäneeseen normaalitilaan, Hyvönen ja Juntunen toteavat.

Tärkeintä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisresilienssin säilyttämisen kannalta onkin oppia vallitsevasta kriisistä.

– Covid-19-pandemia on ymmärrettävä kriisinä, jonka aikana kertyneiden kokemusten kautta on mahdollista toteuttaa yhteiskunnan pitkän aikavälin kriisinsietokykyä vahvistavia uudistuksia, Hyvönen ja Juntunen jatkavat.

Pandemian keskellä ja sen jälkeen on tehtävä rajulla kädellä elvytyksiä. Siksi koronakriisi myös avaa mahdollisuuden toisenlaiseen politiikkaan.

– Toivon, että kriisin kautta ymmärrämme, että jokaisella säästetyllä eurolla, joka kohdistuu yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisiin järjestelmiin, on oma hintansa. Myös kansalaisten vaikutuskanavia tulisi vahvistaa ja ymmärtää että eriarvoisuuden kasvu vähentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan, toteaa Hyvönen.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli.

– Pidän huolestuttavana tässä tilanteessa äänenpainoja, joissa talous yritetään saada keinoilla millä hyvänsä kasvamaan. Elvytettävä on joka tapauksessa – ja tällöin investoinnit tulisi suunnata johdonmukaisesti suhteessa vallitsevaan ympäristökriisiin, Hyvönen sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään