KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Merkittävä kasvihuonepäästöjen leikkaaminen edellyttää radikaalejakin muutoksia viljelysmaiden käytössä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä päästöjä on mahdollista leikata lähes 40 prosenttia ilman tuotannon supistamista.

STT–Markus Heikkilä
15.7.2020 14.00

Maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata lähes 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, ilmenee tuoreesta Maatalouden ilmastotiekartta -raportista.

Luonnonvarakeskuksen laatiman raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä päästöjä on mahdollista leikata lähes 40 prosenttia ilman tuotannon supistamista.

Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaukset perustuvat turvemaiden päästöjen vähentämiseen, kivennäismaiden hiilensidonnan tehostamiseen sekä biokaasutuotannon ja maatilojen aurinkoenergian käytön lisäämiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ilmastoviisasta viljelyä ajatellen erilaiset kannustimet ovat avainasemassa.

MTK:n tilaama raportti ennustaa, että tutkimustiedon karttuessa päästöjä voitaisiin vähentää jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 77 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Radikaalit muutoksetkin tarpeen

Merkittäviin lukemiin pääseminen edellyttää osin radikaalejakin muutoksia viljelysmaiden käytössä. Suomessa maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia tulee turvemailta, joiden osuus viljellystä peltoalasta on 11 prosenttia. Päästöjä on mahdollista vähentää niin tuottavilla kuin tuottamattomillakin turvemailla monilla eri toimilla.

Tällaisia toimia ovat muun muassa yksivuotisten kasvien vähäisempi viljely, säätösalaojitukset, ennallistaminen ja kosteikkoviljely vedenpinnan korkealla pitämisellä. Tiekartan mukaan päätoimet tulisi kuitenkin kohdistaa tuottamattomien turvemaiden viljelyn vähentämiseen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan tuottamattomien turvemaiden osuus kaikista viljelyyn käytetyistä turvemaista on noin 13 prosenttia.

– Sieltä tulisi edullisia päästövähennyksiä, jos viljelijöitä siitä palkittaisiin. Mutta nyt tilanne on se, että viljelijä menettää tuet ja häviää rahaa. Hän pitää huonotkin maat tukioikeudellisessa ojitetussa kunnossa, kun asetelma on tämä, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen asetelma ei välttämättä ratkea maataloustukijärjestelmän sisältä.

– Ei ole välttämättä realistista ajatella, että EU:n maatalouspolitiikka kääntyy päälaelleen sen takia, että Suomessa turvemaita halutaan käyttää päästövähennyksiin. Pitää keksiä siihen muita kompensaatioita. Jos luovut maataloustuista, niin saat jotain muuta tilalle.

Ilmastoviisasta viljelyä ajatellen erilaiset kannustimet ovat siis avainasemassa.

– Jos ei maa sovellu metsitykseen tai kosteikon perustamiseen tai säätösalaojitukseen, niin se pitäisi voida hylätä. Se on kustannustehokasta. Maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä. Yhteiskunta säästää rahaa ja päästöt vähenevät.

Maatalouden ilmastotiekartan suunnitelmien kokonaiskustannukset ovat noin 3–5 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Tästä noin kolmasosa tullaan tarvitsemaan tukena.

Tiekartassa epävarmuuksia

Turvemaiden muuttamisen osalta tiekartassa on Lehtosen mukaan myös ”reilusti epävarmuutta”.

– Me emme tiedä, kuinka iso osa Suomen turvemaalajia olevista pelloista voitaisiin ennallistaa. Tietty osa voidaan, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla isoja tasaisia peltoaukeita on vuosikymmeniä jo ojitettu. Ei sellaisia millään pystytä muuttamaan kosteikoiksi, sillä ei mistään löydy sellaista vesimäärää.

Lehtosen mukaan isoja päästövähennyksiä ei ihan helpolla tule ja ruokaa ei pysty tuottamaan ilman päästöjä. Ja vaikka kaikki turvemaat ennallistettaisiin, ei päästöistä siltikään päästäisi kokonaan eroon, sillä siinä, missä hiilidioksidipäästöistä päästäisiin eroon, tilalle tulisivat turpeen metaanipäästöt.

– Nollaan ei päästä, vaikka mitä yritettäisiin, Lehtonen sanoo.

Maisema muuttuu

Lehtosen mukaan tiekartan mukaisten toimien myötä perinteinen suomalainen peltomaisema tulee muuttumaan. Esimerkiksi biokaasua varten viljellyn nurmen myötä varsinkin Etelä-Suomessa maisema muuttuu vihreämmäksi.

– Ymmärtääkö suuri yleisö, että esimerkiksi hylätyt, huonot turvemaat ovatkin päästövähennysten suhteen varsin kustannusvaikuttavia? Löytyykö tälle arvostusta ja ymmärrystä ja arvostetaanko sellaista viljelijää? Rikkoutuvatko perinnemaisemat ja muut, Lehtonen listaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

12 miljoonaa sudanilaista on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan taisteluita.

Sudanissa on maailman suurin humanitaarinen kriisi – Amnesty syyttää muuta maailmaa sen kansan pettämisestä

Jatkossa suomalainen vaalidata säilytetään Ruotsissa.

Suomen vaalitulos Amazonin pilvipalveluun – Luottamus vaarassa?

Aino-Kaisa Pekonen.

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

Pariisissa haettiin kesäkuussa vilvoitusta poikkeuksellisen helleaallon takia. On arvioitu, että ilmastokriisi aiheutti tänä kesänä 16¿500 ihmisen kuoleman Euroopassa.

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

Uusimmat

12 miljoonaa sudanilaista on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan taisteluita.

Sudanissa on maailman suurin humanitaarinen kriisi – Amnesty syyttää muuta maailmaa sen kansan pettämisestä

Jatkossa suomalainen vaalidata säilytetään Ruotsissa.

Suomen vaalitulos Amazonin pilvipalveluun – Luottamus vaarassa?

Tarina kasvun odottamisesta – huomenna hän tulee

Aino-Kaisa Pekonen.

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
02

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

 
03

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

 
04

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

 
05

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Unohdetussa sotarunoelmassa rotat järsivät ruumiita ja kodit on poltettu

07.11.2025

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

06.11.2025

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

06.11.2025

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

06.11.2025

Puolueiden kannatus jökötti paikallaan lokakuussa, vasemmistoliitto 9,5 prosentissa

06.11.2025

Taantumus uhkaa, taistelu aborttioikeudesta käytävä uudelleen, kertoo Amnestyn raportti

06.11.2025

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

05.11.2025

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

05.11.2025

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

05.11.2025

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

05.11.2025

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

05.11.2025

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

04.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään