Kun ruton uhreja on tutkittu, on huomattu, että vaikka joukossa oli myös rikkaita ja terveitä, oli suhteettoman suuri osa heistä jo valmiiksi huonokuntoisia tai köyhiä, jotka joutuivat asumaan tiiviisti rakennettujen kaupunkien ahtaissa tönöissä. Toisin sanoen rutto tappoi köyhiä.
Monet Euroopan rikkaat pakenivat maaseutuhuviloihinsa odottelemaan, että kulkutauti menee ohi. Heidän työntekijänsä jäivät ahtaisiin ja ruton riivaamiin kaupunkeihin – jotka olivat paljolti näiden samojen rikkaiden omistamia ja hallitsemia.
Ehkä siellä huviloissa mietittiin, että onpa hienoa, kun kestävyysvaje näin ratkaistaan, kun päästään köyhistä, sairaista ja vanhoista eroon. Hyvä me! Keskimääräinen ihminen on nyt paljon rikkaampi!
Asia kääntyi myöhemmin rikkaita vastaan, sillä kun työvoimaa oli ruton jälkeen vain vähän tarjolla, palkat tietysti nousivat. Mutta se tapahtui vasta myöhemmin.
Toisin kuin keskiajalla, meillä on tasa-arvoinen, demokraattinen yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää tervettä elämää. Vai onko?
Ennen koronaa tehdyn THL:n tutkimuksen mukaan köyhät ovat rikkaita sairaampia ja kuolevat aiemmin. Taudit ovat vaarallisempia niille, jotka ovat jo valmiiksi kipeitä.
Köyhät myös asuvat ahtaammin, isokin perhe voi asua pienissä tiloissa, jolloin eristäytyminen on hyvin hankalaa. Samoin köyhillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin varakkailla, jolloin todennäköisyys viruksen saamiseen päiväkodista tai koulusta kasvaa.
Monet ovat viettäneet korona-aikaa kesämökeillään vältellen ylimääräisiä ihmiskontakteja. Jos ei ole omaa mökkiä, tämä muuttuukin aika vaikeaksi. Kerrostalon pihalla voi ottaa aurinkoa, mutta turvavälejä on vaikea pitää.
Minä ja moni muu kulttuurialan ihminen ja valkokaulustyöläinen on tehnyt keväästä lähtien töitä lähinnä etänä. Tätäkin tekstiä kirjoitan kodin työhuoneessa läppärin ja langattoman verkon varassa. Moni köyhä tekee kuitenkin suorittavaa työtä esimerkiksi hoito- tai palvelualalla. Kaupan kassa tai tarhan setä kohtaa ihmisiä työkseen eikä mahdollisuutta etätöihin ole. Ei tosin välttämättä ole työhuonetta, läppäriä tai wifiäkään.
Matkoja ei ole välttämättä mahdollista tehdä kävellen, pyörällä tai omalla autolla, vaan usein ainoa vaihtoehto on julkinen liikenne. Bussit ja junat ovat tunnettuja koronapesäkkeitä.
Tuoreen Koronavilkun käyttämiseksi pitää olla uusi älypuhelin.
Jos ihmisellä lisäksi on huono kieli- tai medialukutaito, hän ei välttämättä saa asiallista tietoa koronalta suojautumisesta. Tällöin arvaukset, väärinkäsitykset ja salaliittoteoriat nostavat päätään: Koronavilkku onkin ovela valvontajärjestelmä! Maskit ovat muslimien juoni laittaa kaikki burkhaan! Bill Gates on kaiken takana!
Tai yksinkertaisimmillaan: Ei sillä käsienpesulla nyt niin väliä ole.
Ruokaa on jaettu ennennäkemättömiä määriä leipäjonoissa, ja nyt myös maskeja. Lastensuojelun keskusliiton mukaan jopa satatuhatta lasta putosi keväällä alle köyhyysrajan.
Työttömyys ja köyhyys lisääntyvät, ja sitä myötä niihin liittyvät ongelmat, kuten syrjäytyminen ja sairastelu.
Nämä ajatukset ja ongelmat eivät tietenkään koske kaikkia köyhiä eikä vain köyhiä, mutta köyhiä ne koskevat useammin kuin varakkaampia.
Korona on luokkakysymys.
Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä.
uutiskirje 