Työttömien Keskusjärjestön mielestä hallituksen työllisyyspoliittisissa esityksissä on useita myönteisiä kohtia. Niitä ovat muun muassa toisen asteen opetuksen maksuttomuus, TE-toimistojen henkilöstömäärän lisääminen 1 200 työntekijällä, karenssien keventäminen työllisyyspalveluissa sekä järjestöjen 100 prosentin palkkatuen säilyttäminen.
Järjestön vuosikokous oli koolla keskiviikkona.
Se kiitteli myös, että keväällä koronaepidemian alkaessa saatiin nopeasti aikaan poikkeuslainsäädäntöä, jolla helpotettiin työttömien ja lomautettujen tilannetta. Muun muassa työssäoloehtoa ansiosidonnaisen tai työmarkkinatuen saamiseksi lyhennettiin kolmeen kuukauteen ja työttömyysturvan suojaosaa nostettiin 500 euroon.
Mistä luottamuspula työttömiin?
Hallituksen suunnittelemasta yksilöllisen työnhaun mallista vuosikokous kysyi, mistä luottamuspula työttömien työnhakua kohtaan johtuu. Suomessa ei ole aiemmin valvottu ja sanktioitu työttömien itsenäisesti lähettämiä työhakemuksia.
”Kysymys on isosta periaatteellisesta muutoksesta. Käytännössä kolmesta rikkeestä työtön suljetaan työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle”, vuosikokous totesi.
Huolena keskusjärjestöllä on, että köyhyytensä ja työ- ja toimintakyky- sekä kielitaitopuutteiden vuoksi tuhansia työttömiä on vaarassa pudota toimeentulotuen varaan.
Järjestön mukaan hallitus on tunnistanut ongelman, mutta ottaa tietoisen riskin toteuttaessaan yksilöllisen työnhaun mallin. Yksilöllisessä työllistämissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta, joka on 0-4 työpaikkahakua kuukaudessa.
”Riittääkö TE-toimistossa osaamista ja henkilökuntaa arvioimaan sellaisten työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä, joille ei ole tarjolla työpaikkoja? Tämä on vaarassa asettaa työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan riippuen työvoimavirkailijan arviointiosaamisesta. Toivomme, että TE-toimistot hyödyntävät nykyistä paremmin työttömien omaa asiantuntemusta. Heitä täytyy myös palkata TE-toimistoon”, kokous totesi.
Työttömien asiantuntijuus käyttöön
Järjestön mukaan työttömät hakevat töitä mieluusti, kun palkkatöitä on tarjolla. Työttömien työnhakijoiden kouluttautumismahdollisuuksia tulee parantaa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Irtisanomistilanteessa ammattisuoja on voimassa kolme kuukautta. Siihen Työttömien Keskusjärjestö vaatii kolme kuukautta lisää.
Keskusjärjestön mielestä eläkeputken poistaminen lisää vaaraa joutua köyhyyteen sekä myöhemmin eläkeläisköyhyyteen.
Työttömyysturvan kehittäminen kolmikantaisesti ei riitä. Työryhmään tulee nimetä myös työttömien edustus, järjestö vaatii. Samoin valtakunnallisissa ja alueellisissa työllisyyspalveluita kehittävissä työryhmissä on kuultava työttömien asiantuntemusta.
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajana jatkaa filosofian tohtori Irma Hirsjärvi Jyväskylästä.
– Työttömyyskeskustelussa näkyy työllisyyden ja työttömyyden monimutkaisuus. Lainsäädännössä ja vastuuvirkailijoiden tulkinnoissa ei aina tunnisteta työttömän ja varsinkaan pitkäaikaistyöttömän arkea. Toivon edelleen parantuvaa työttömän äänen kuulumista päätöksenteossa, hän sanoo.